Sosionomitaustaisten sosiaalityön pääaineopiskelijoiden ammatinvalinnan taustat sekä syyt pidempään koulutuspolkuun
Varjolampi, Stella (2023-05-15)
Sosionomitaustaisten sosiaalityön pääaineopiskelijoiden ammatinvalinnan taustat sekä syyt pidempään koulutuspolkuun
Varjolampi, Stella
(15.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548070
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548070
Tiivistelmä
Tutkin sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneiden sosiaalityön pääaineopiskelijoiden
ammatinvalintaa sekä ammatinvalintamotiiveja. Ammatinvalinta on päätös, johon vaikuttavat yksilön
omat piirteet ja toiveet. Ammatinvalinta voi olla myös seurausta ympäristön vaikutuksesta. Tällöin
kyse on ammattiin valikoitumisesta. Ammatinvalintamotiivit ovat läheisesti yhteydessä
ammatinvalintaan, koska ammatinvalintamotiivit ohjaavat yksilön toimintaa. Ammatinvalintamotiivit
ovat myös yhteydessä ammattiin sitoutumiseen.
Tutkielmani tutkimuskysymykset olivat: Miksi sosionomitaustaiset sosiaalityön pääaineopiskelijat
ovat suorittaneet sosionomitutkinnon ennen sosiaalityön koulutusta? Entä mitkä ovat
sosionomitaustaisten sosiaalityön pääaineopiskelijoiden nykyiset ammatinvalintamotiivit
sosiaalityöntekijän ammattia ja koulutusta kohtaan? Nykyään yhä useammalla sosiaalityön
pääaineopiskelijalla on taustallaan sosionomitutkinto, minkä vuoksi on mielenkiintoista selvittää
heidän ammatinvalintansa taustalla olevia tekijöitä.
Tutkimusaineistonani oli yhdeksän teemahaastattelua, jossa haastattelin sosionomitutkinnon
suorittaneita sosiaalityön pääaineopiskelijoita. Analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa
sisällönanalyysia, jonka avulla luokittelin molempiin tutkimuskysymyksiini liittyvät tutkimustulokset
omiksi alaluokiksi ja yläluokiksi.
Tutkimukseni tulokset osoittivat, että sosionomitaustaisilla sosiaalityön pääaineopiskelijoilla oli
lukuisia syitä sille, miksi he hakeutuivat ensin sosionomiksi eivätkä sosiaalityöntekijäksi.
Ammatinvalinnan taustalla olevat syyt liittyivät tiedon puutteeseen tai epäluotettavaan tietoon,
ympäristön vaikutukseen sekä henkilökohtaisiin ammatinvalintamotiiveihin sosionomikoulutusta
kohtaan. Kiinnostus sosiaalityöhön tuli vasta myöhemmin joko sosionomiopintojen aikana tai niiden
jälkeen. Haastattelujen perusteella sosiaalityön koulutukselta ja sosiaalityöntekijän ammatilta haettiin
erityisesti ulkoisia tekijöitä, kuten parempaa palkkaa ja arvostusta, jotka eivät ole toteutuneet riittävän
hyvin sosionomina. Taustalla oli myös kiinnostus kehittyä sosiaalialan ammattilaisena sekä halu auttaa
ihmisiä.
Sosiaalialan työvoimapulan näkökulmasta on tärkeää, että sosiaalialasta kiinnostuneet osaisivat heti
hakeutua itselle mieleiseen koulutukseen joko sosiaalityöntekijäksi tai sosionomiksi. On tärkeää, että
alalle hakeutuneet viihtyvät ja pysyvät alalla. Tämän vuoksi tarvitaan enemmän tutkimusta
ammatinvalintamotiiveista sekä koulutuspolkuun johtaneista syistä. Ammatinvalintamotiivit kertovat
toiveista ja tarpeista, jotka ovat samanaikaisesti odotuksia tulevalle ammatille.
ammatinvalintaa sekä ammatinvalintamotiiveja. Ammatinvalinta on päätös, johon vaikuttavat yksilön
omat piirteet ja toiveet. Ammatinvalinta voi olla myös seurausta ympäristön vaikutuksesta. Tällöin
kyse on ammattiin valikoitumisesta. Ammatinvalintamotiivit ovat läheisesti yhteydessä
ammatinvalintaan, koska ammatinvalintamotiivit ohjaavat yksilön toimintaa. Ammatinvalintamotiivit
ovat myös yhteydessä ammattiin sitoutumiseen.
Tutkielmani tutkimuskysymykset olivat: Miksi sosionomitaustaiset sosiaalityön pääaineopiskelijat
ovat suorittaneet sosionomitutkinnon ennen sosiaalityön koulutusta? Entä mitkä ovat
sosionomitaustaisten sosiaalityön pääaineopiskelijoiden nykyiset ammatinvalintamotiivit
sosiaalityöntekijän ammattia ja koulutusta kohtaan? Nykyään yhä useammalla sosiaalityön
pääaineopiskelijalla on taustallaan sosionomitutkinto, minkä vuoksi on mielenkiintoista selvittää
heidän ammatinvalintansa taustalla olevia tekijöitä.
Tutkimusaineistonani oli yhdeksän teemahaastattelua, jossa haastattelin sosionomitutkinnon
suorittaneita sosiaalityön pääaineopiskelijoita. Analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa
sisällönanalyysia, jonka avulla luokittelin molempiin tutkimuskysymyksiini liittyvät tutkimustulokset
omiksi alaluokiksi ja yläluokiksi.
Tutkimukseni tulokset osoittivat, että sosionomitaustaisilla sosiaalityön pääaineopiskelijoilla oli
lukuisia syitä sille, miksi he hakeutuivat ensin sosionomiksi eivätkä sosiaalityöntekijäksi.
Ammatinvalinnan taustalla olevat syyt liittyivät tiedon puutteeseen tai epäluotettavaan tietoon,
ympäristön vaikutukseen sekä henkilökohtaisiin ammatinvalintamotiiveihin sosionomikoulutusta
kohtaan. Kiinnostus sosiaalityöhön tuli vasta myöhemmin joko sosionomiopintojen aikana tai niiden
jälkeen. Haastattelujen perusteella sosiaalityön koulutukselta ja sosiaalityöntekijän ammatilta haettiin
erityisesti ulkoisia tekijöitä, kuten parempaa palkkaa ja arvostusta, jotka eivät ole toteutuneet riittävän
hyvin sosionomina. Taustalla oli myös kiinnostus kehittyä sosiaalialan ammattilaisena sekä halu auttaa
ihmisiä.
Sosiaalialan työvoimapulan näkökulmasta on tärkeää, että sosiaalialasta kiinnostuneet osaisivat heti
hakeutua itselle mieleiseen koulutukseen joko sosiaalityöntekijäksi tai sosionomiksi. On tärkeää, että
alalle hakeutuneet viihtyvät ja pysyvät alalla. Tämän vuoksi tarvitaan enemmän tutkimusta
ammatinvalintamotiiveista sekä koulutuspolkuun johtaneista syistä. Ammatinvalintamotiivit kertovat
toiveista ja tarpeista, jotka ovat samanaikaisesti odotuksia tulevalle ammatille.