Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

”Mutta onhan se totta että hatkaaminen on todella itsetuhoista ja vaarallista.” : Lastensuojelun sijaishuoltopaikasta hatkaaminen sitä kokeneiden näkökulmasta

Räsänen, Pia; Jama, Abdulkadir (2023-05-16)

”Mutta onhan se totta että hatkaaminen on todella itsetuhoista ja vaarallista.” : Lastensuojelun sijaishuoltopaikasta hatkaaminen sitä kokeneiden näkökulmasta

Räsänen, Pia
Jama, Abdulkadir
(16.05.2023)
Katso/Avaa
Rasanen_Pia_Jama_Subeida_opinnayte.pdf (2.203Mb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548058
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuorten luvatonta poissaolemista sijaishuoltopaikasta eli
laitoskielellä hatkaamista. Lastensuojelun sijaishuoltopaikalla tarkoitetaan huostaanotetun ja kodin
ulkopuolelle sijoitetun alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren asumista laitos- tai perhehoidossa. Hatkannut
nuori on joko poistunut luvatta sijaishuoltopaikastaan tai jättänyt palaamatta sinne ennalta sovitun
mukaisesti. Hatkaaminen voi vaarantaa nuoren kehitystä ja hyvinvointia eri tavoin. Toistuva
hatkaaminen ja/tai pitkäkestoinen poissaoleminen uhkaa lastensuojelun tarkoitusta suojella nuorta ja
turvata tämän tasapainoista kehitystä. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä hatkaamisesta
ilmiönä ja kokemuksena sitä kokeneiden näkökulmasta.
Tutkielma on toteutettu monimenetelmällisesti (mixed methods) määrällistä ja laadullista aineistoa
yhdistämällä. Aihetta lähestytään seuraavin tutkimuskysymyksin: millainen ilmiö hatkaaminen on sitä
kokeneiden näkökulmasta sekä millaisena kokemuksena hatkaaminen jäsentyy sitä kokeneiden
näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys muodostuu lastensuojelun ja sijaishuollon tarkoituksen,
tavoitteiden ja järjestämisen määrittämisestä sekä aikaisemmasta aihetta koskevasta tutkimuksesta.
Tutkielman kvantitatiivisen aineiston muodostaa Pesäpuu ry:n Hatkassa -hankkeessa syksyllä 2022
kerätyt 15–32-vuotiaiden sijaishuollossa asuvien ja sieltä itsenäistyneiden kyselylomakevastaukset
(n=241) tutkimusongelman kannalta soveltuvin osin. Laadullinen aineisto koostuu 34 omakohtaisia
hatkaamiskokemuksia käsittelevästä vapaamuotoisesta kirjoituksesta. Kirjoitukset kerättiin
anonyymisti Tietoarkiston Penna-verkkoalustalla toteutettuna kirjoituspyyntönä, joka oli osoitettu yli
18-vuotiaille sijaishuollossa eläneille hatkaamiskokemusta omaaville henkilöille. Määrällinen aineisto
käsiteltiin kuvailevana tilastoanalyysinä ja laadullinen aineisto teoriaohjaavan sisällönanalyysin
keinoin. Laadullista aineistoa lähestyttiin fenomenologisella tutkimusotteella. Tutkielman empiirisessä
osassa hatkaamista kuvataan aluksi tilastollisena ilmiönä, minkä jälkeen ilmiötä syvennytään
tarkastelemaan koettuna todellisuutena.
Tutkielman tulosten perusteella nuorten sijaishuoltopaikasta hatkaamisen taustalla vaikuttavat
moninaiset syyt ja taustatekijät. Hatkaamisen taustalla olevat tekijät liittyvät vapauden kaipuuseen,
nuoren vointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja tarpeeseen elää normaalia nuoruutta, olosuhteisiin
sijaishuoltopaikassa, päihteisiin sekä haluttomuuteen asua laitoksessa. Hatkaamista tapahtuu
riippumatta siitä, millaisena nuori kokee olosuhteet ja asemansa sijaishuollossa. Osallisuuden ja
oikeuksien toteutumisesta korostuvat kuitenkin kielteiset kokemukset. Hatkaamisessa tunnistettiinkin
sen kahdenlaisuus; osa poistuu lyhyiksi ajoiksi viettääkseen aikaa erityisesti kavereidensa kanssa ja
pitääkseen hauskaa, kun taas toiset pakenevat pahaa oloaan ja/tai sijaishuoltopaikan olosuhteita, ja
välttelevät takaisin palaamista. Jälkimmäisen ryhmän asema on erityisen haavoittuva. Hatkalla
ollessaan nuoret ovat hyvin haavoittuvassa asemassa ja altistuvat rikollisuudelle, päihteille sekä
erilaisille vahingollisille tilanteille. Tutkielman tulosten mukaan hatkalta palaavan nuoren
kohtaamisessa on puutteita, jotka saattavat estää sijaishuoltopaikkaan palaamisen. Sijaishuoltopaikalla
vaikuttaa tulosten valossa olevan merkitystä tarpeeseen hatkata, samoin hatkaamisen luonteeseen, eikä
nuori välttämättä karkaa kaikista sijaishuoltopaikoistaan. Nuoren tulisi sijaishuollossa tulla kuulluksi
ja yksilöllisesti kohdatuksi.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4830]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste