”Kuin juoksisi pilven päällä” : Intuitionvastaiset ainekset agilityharrastajien flow-käsityksissä
Snellman, Bea (2023-05-02)
”Kuin juoksisi pilven päällä” : Intuitionvastaiset ainekset agilityharrastajien flow-käsityksissä
Snellman, Bea
(02.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052648803
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052648803
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena ovat agilityharrastajien erilaiset käsitykset flow’sta koiraurheilulaji agilityssä sekä niissä ilmenneiden intuitionvastaisten eli arkiajattelussa mahdollisena pidetyistä poikkeavien ainesten tarkastelu. Aineistonani olen käyttänyt 21:n suomalaisen agilityharrastajan laadullista sähköpostihaastattelua, jotka olen itse kerännyt vuonna 2020.
Tutkin fenomenografisella otteella, millaisia erilaisia käsityksiä agilityharrastajilla on flow’sta agilityssä ja pohdin samalla lyhyesti, miten flow agilityssä suhteutuu erityisesti Mihaly Csikszentmihalyin tunnettuun flow’n teoreettiseen käsitteeseen. Aineistolähtöisesti olen valinnut tarkempaan analyysiin aineistossa runsaasti esiintyneet intuitionvastaiset ainekset. Olen analysoinut ne laadullisen sisällönanalyysin keinoin, ja pohdin myös lopuksi, mistä niiden runsas esiintyminen aineistossa voisi johtua.
Selvisi, että agilityssä flow voidaan käsittää monin eri tavoin, ja yksilön käsitys flow’sta voi koostua useammista ja jopa vaihtoehtoisista eri tavoista käsittää flow. Ydinflow’n agilityssä muodostavat koirallisen flow’n muodot, joista erityisesti fyysinen, mielen ja yhteistyön flow edelleen johtavat spesifimpeihin poikkeuksellisen, transsendenttisen ja hallinnan flow-käsityksiin. Lisäksi aineistossa esiintyi vaihtoehtoisia flow-käsityksiä koskien erilaisia sellaisia tilanteita, joissa koira ei ole osallisena, sekä käsittämätön flow, joka pakenee kaikkea määrittelyä.
Intuitionvastaisten ainesten käyttö flow-käsitysten kuvailussa oli runsasta ja tulkitsen, että niitä käytettiin suurelta osin kielikuvina konkreettisten uskomusten sijaan. Aineisto sisälsi sekä erilaisia ohjaajan kehoa ja aistimaailmaa, eläinsuhdetta että ohjaajan mielentilaa koskevia intuitionvastaisia aineksia. Intuitionvastaisuuksien runsauden syyksi flow-käsityksiä sanallistettaessa esitän, että flow itsessään on ilmiönä niin vaikea käsittää ja sanallistaa, että sen mieleenpainuvuuden ja järjettömyyden kuvaamiseen tarvitaan vastaavia, yhtä mieleenpainuvia ja järjenvastaisia kielellisiä keinoja. Flow’ta koskevat käsitykset ovatkin olleet paikoin eräänlaista hiljaista tietoa, jonka sanallistaminen koettiin toisinaan haastavaksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia flow-käsitteen sisältämiä merkityksenantoja paljon tutkitun itse flow-kokemuksen sijaan. Toivon tutkimukseni antavan lisää tietoa paitsi flow’sta ja sen arkisista merkityksenannoista teoreettisen käsitteen sijaan, myös tarjoavan lisätietoa agilityn käytännön laji- ja mentaalivalmennukselle. Loppupohdinnassani sivuankin tämän vuoksi vielä lyhyesti aineistossani ilmenneitä agilityflow’ta yleisesti edistäviksi ja häiritseviksi koettuja tekijöitä ja ehdotan niiden huomioimista agilityvalmennuksissa.
Tutkin fenomenografisella otteella, millaisia erilaisia käsityksiä agilityharrastajilla on flow’sta agilityssä ja pohdin samalla lyhyesti, miten flow agilityssä suhteutuu erityisesti Mihaly Csikszentmihalyin tunnettuun flow’n teoreettiseen käsitteeseen. Aineistolähtöisesti olen valinnut tarkempaan analyysiin aineistossa runsaasti esiintyneet intuitionvastaiset ainekset. Olen analysoinut ne laadullisen sisällönanalyysin keinoin, ja pohdin myös lopuksi, mistä niiden runsas esiintyminen aineistossa voisi johtua.
Selvisi, että agilityssä flow voidaan käsittää monin eri tavoin, ja yksilön käsitys flow’sta voi koostua useammista ja jopa vaihtoehtoisista eri tavoista käsittää flow. Ydinflow’n agilityssä muodostavat koirallisen flow’n muodot, joista erityisesti fyysinen, mielen ja yhteistyön flow edelleen johtavat spesifimpeihin poikkeuksellisen, transsendenttisen ja hallinnan flow-käsityksiin. Lisäksi aineistossa esiintyi vaihtoehtoisia flow-käsityksiä koskien erilaisia sellaisia tilanteita, joissa koira ei ole osallisena, sekä käsittämätön flow, joka pakenee kaikkea määrittelyä.
Intuitionvastaisten ainesten käyttö flow-käsitysten kuvailussa oli runsasta ja tulkitsen, että niitä käytettiin suurelta osin kielikuvina konkreettisten uskomusten sijaan. Aineisto sisälsi sekä erilaisia ohjaajan kehoa ja aistimaailmaa, eläinsuhdetta että ohjaajan mielentilaa koskevia intuitionvastaisia aineksia. Intuitionvastaisuuksien runsauden syyksi flow-käsityksiä sanallistettaessa esitän, että flow itsessään on ilmiönä niin vaikea käsittää ja sanallistaa, että sen mieleenpainuvuuden ja järjettömyyden kuvaamiseen tarvitaan vastaavia, yhtä mieleenpainuvia ja järjenvastaisia kielellisiä keinoja. Flow’ta koskevat käsitykset ovatkin olleet paikoin eräänlaista hiljaista tietoa, jonka sanallistaminen koettiin toisinaan haastavaksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia flow-käsitteen sisältämiä merkityksenantoja paljon tutkitun itse flow-kokemuksen sijaan. Toivon tutkimukseni antavan lisää tietoa paitsi flow’sta ja sen arkisista merkityksenannoista teoreettisen käsitteen sijaan, myös tarjoavan lisätietoa agilityn käytännön laji- ja mentaalivalmennukselle. Loppupohdinnassani sivuankin tämän vuoksi vielä lyhyesti aineistossani ilmenneitä agilityflow’ta yleisesti edistäviksi ja häiritseviksi koettuja tekijöitä ja ehdotan niiden huomioimista agilityvalmennuksissa.