Naisten koulutuksen vaikutus talouskasvuun Saharan eteläpuolisen Afrikan keskitason kehityksen maissa (HDI 2020)

Abstract

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelman yhtenä pyrkimyksenä on avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisen oppimismahdollisuuden takaaminen kaikille. Lisäksi ohjelmalla tavoitellaan sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista. Koulutuksella on elintärkeä vaikutus minkä tahansa maan kokonaishyvinvointiin. Se luetaan ihmisoikeuksiin ja sillä on kriittinen rooli niin ihmisen normaalille kehitykselle kuin myös sosiaaliseen ja taloudelliseen menestykseen. Koulutuksen avulla voidaan tasa-arvon lisäksi edistää rauhaa sekä kasvattaa yksilön mahdollisuuksia parempaan elämään ja parempiin uramahdollisuuksiin.

Saharan eteläpuolinen Afrikka on yksi maailman alueista, jossa jää eniten lapsia koulutuksen ulkopuolelle. Tällä alueella tytöt eivät poikia todennäköisemmin vieläkään astu koskaan luokkahuoneeseen, vaikka viimeisten 20 vuoden aikana on tapahtunut valtavaa positiivista edistystä. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen siitä, vaikuttaako naisten kouluttautuminen talouskasvuun Saharan eteläpuolisen Afrikan keskitason kehittyneissä maissa inhimillisen kehityksen mittarin (HDI) jaottelua käyttäen. Tarkastelun keskiöön otetaan koulutuksen vaikutuksen näkyminen Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioiden BKT:n prosentuaalisessa kasvussa vuosien 1985−2019 välillä.

Taloustieteessä on yleisesti hyväksyttyä, että koulutus on keskeinen keino inhimillisen pääoman kasvattamiseksi ja, että sillä on merkitystä sekä yksilön ja koko talouden hyvinvoinnin kannalta. Tutkimus perustuu kasvuteorioihin, aiempaan kirjallisuuteen sekä teoriaan, jonka mukaan talouskasvu nojaa inhimilliseen pääomaan ja tässä yhteydessä erityisesti koulutukseen. Pohjana käytetään kahta talouskasvuteoriaa: Solow’n mallia ja endogeenista kasvuteoriaa.

Aiempien tutkimusten perusteella koulutuksella on talouden kasvua edistävä vaikutus vaihdellen eri koulutustasoilla ja eri maissa. Tässä tutkielmassa saadut tulokset eivät ole linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joten on suositeltavaa olla tekemättä niiden perusteella vahvoja johtopäätöksiä. Tulokset osoittavat, että havaintoaineistossa ei ole riittävää selitysvoimaa osoittamaan naisten koulutuksen ja talouskasvun välistä yhteyttä HDI indeksin keskitason kehittyneissä maissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Tulosten poikkeavuus toisistaan voi johtua monesta eri syystä. Ne antavat indikaatiota siitä, että analyysin datassa on suhteellisen voimakkaita trendejä ja ylimääräisiä selitysvoimaa syöviä tekijöitä. Naisten koulutus on näissä maissa vielä suhteellisen kallista verrattuna siitä saatavaan tuottoon. Lisäksi tuloksista käy ilmi, ettei naisten kasvanutta osaamista ei kyetä valjastamaan yhteiskunnan kannalta tarpeeksi hyödyllisellä tavalla. Kasvaneen tietotaidon ansiosta naiset ovat kuitenkin kykeneviä huolehtimaan paremmin perheistään, elintavoistaan sekä esimerkiksi toimimaan tehokkaammin maatiloilla ja kotitöissä. Oppimisen kautta naiset oppivat myös arvostamaan paikkaansa yhteiskunnassa paremmin ja näin ollen muovaavat näiden yhteisöjen asenteita ja arvomaailmaa. Aiempi tutkimus tukee edellä mainittuja tulkintoja.