Hiilen yhteiskunnallinen kustannus vuonna 2020
Mellin, Riku (2023-05-12)
Hiilen yhteiskunnallinen kustannus vuonna 2020
(12.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052949325
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052949325
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on haastava ongelma sen havaitsemisesta hinnoitteluun. Vaikka sai akateemisen kiinnostuksen 1970-luvulta lähtien, laajamittainen tutkimustyö on korostanut ilmiön monimutkaisuutta. Kustannuksia on hankala mitata, sillä suurimmat vahingot uskotaan tapahtuvan kaukana tulevaisuudessa ja hajautuneesti ympäri Maapalloa.
Eräs lähestymistapa on arviointimallintaminen, jossa makrotaloudelliseen malliin lisätään ilmastonmuutoksen vahingot ja hyvinvointifunktiota optimoivat agentit hinnoittelevat ilmastonmuutoksen kustannukset tasapainottaen mieltymyksiään, rajoittaen päästöjä ja sopeutuen muutoksiin. Tutkielma tarkastelee FUND (Climate Framework for Uncertainty, Negotiation and Distribution) mallia, joka tarkastelee kustannuksia monimuotoisesti. Tätä vasten tarkastellaan DICE (Dynamic integrated climate-economy) mallia, jolla on paljon yksinkertaisempi kustannusfunktio.
Tutkielma tarkastelee nykyisen ilmastotieteen tilaa, joka alkoi joukosta erittäin hyviä arvauksia ilmastonmuutoksen syyseuraus suhteesta ja mahdollisista hiilidioksidipäästöjen pidemmän aikaisista luonnontieteellisistä vaikutuksista. Taloustiede käsittelee ilmastonmuutosta ulkoisvaikutuksena. Ihmiset tekevät epäoptimaalisia päätöksiä, koska heidän käyttämänsä hinnat eivät vastaa yhteiskunnassa tapahtuvia kärsimyksiä. Päätöksentekoa varten pitäisi tietää hiilidioksidipäästöjen elämänkaaren rajakustannus, eli hiilen yhteiskunnallinen kustannus.
Arviointimalleissa on suuri määrä tekijöitä, joita mallintaja voi valita ja motivoida melkein mielivaltaisesti. Näihin kuuluu ilmastoherkkyyden kaltaisia luonnontieteellisiä tekijöitä tai taloustieteellisiä, kuten korko. Tekijöihini kuuluu myös eettiset näkemykset, sillä vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ilmiö, vahingot eivät jakaannu tasapuolisesti. Kaikki tähän asti tuotetut yksiselitteiset rajakustannus arviot ovat kyseenalaisia. Jotta arviointimallintamista voidaan hyödyntää, täytyy mallintajien tehdä yhteistyötä luonnontieteilijöiden ja empiirisen taloudellisen tutkimustyön kanssa. Samoin mallintajat voivat ulkoistaa erityisesti eettisen päätöksenteon mallintamalla lyhyen ajan jo päätettyjä poliittisen päätöksenteon ratkaisuja. Lyhyemmän ajan tarkastelu pystyisi helpommin tuottamaan empiirisiä tuloksia joihin mallintamista voitaisiin verrata.
FUND-malli on ongelmallisempi arviointimalli. Sen dokumentaatio on huonossa kunnossa ja monimutkainen kustannusfunktio ei ole osittain motivoitu nykyisen tiedon perusteella. Vaikka arviointimallintamisella on selkeitä edistymisen mahdollisuuksia, FUND tarvitsee päivityksen ennen kuin sitä voidaan suositella vertausarvioituun hiilen rajakustannusten mallintamiseen.
Eräs lähestymistapa on arviointimallintaminen, jossa makrotaloudelliseen malliin lisätään ilmastonmuutoksen vahingot ja hyvinvointifunktiota optimoivat agentit hinnoittelevat ilmastonmuutoksen kustannukset tasapainottaen mieltymyksiään, rajoittaen päästöjä ja sopeutuen muutoksiin. Tutkielma tarkastelee FUND (Climate Framework for Uncertainty, Negotiation and Distribution) mallia, joka tarkastelee kustannuksia monimuotoisesti. Tätä vasten tarkastellaan DICE (Dynamic integrated climate-economy) mallia, jolla on paljon yksinkertaisempi kustannusfunktio.
Tutkielma tarkastelee nykyisen ilmastotieteen tilaa, joka alkoi joukosta erittäin hyviä arvauksia ilmastonmuutoksen syyseuraus suhteesta ja mahdollisista hiilidioksidipäästöjen pidemmän aikaisista luonnontieteellisistä vaikutuksista. Taloustiede käsittelee ilmastonmuutosta ulkoisvaikutuksena. Ihmiset tekevät epäoptimaalisia päätöksiä, koska heidän käyttämänsä hinnat eivät vastaa yhteiskunnassa tapahtuvia kärsimyksiä. Päätöksentekoa varten pitäisi tietää hiilidioksidipäästöjen elämänkaaren rajakustannus, eli hiilen yhteiskunnallinen kustannus.
Arviointimalleissa on suuri määrä tekijöitä, joita mallintaja voi valita ja motivoida melkein mielivaltaisesti. Näihin kuuluu ilmastoherkkyyden kaltaisia luonnontieteellisiä tekijöitä tai taloustieteellisiä, kuten korko. Tekijöihini kuuluu myös eettiset näkemykset, sillä vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ilmiö, vahingot eivät jakaannu tasapuolisesti. Kaikki tähän asti tuotetut yksiselitteiset rajakustannus arviot ovat kyseenalaisia. Jotta arviointimallintamista voidaan hyödyntää, täytyy mallintajien tehdä yhteistyötä luonnontieteilijöiden ja empiirisen taloudellisen tutkimustyön kanssa. Samoin mallintajat voivat ulkoistaa erityisesti eettisen päätöksenteon mallintamalla lyhyen ajan jo päätettyjä poliittisen päätöksenteon ratkaisuja. Lyhyemmän ajan tarkastelu pystyisi helpommin tuottamaan empiirisiä tuloksia joihin mallintamista voitaisiin verrata.
FUND-malli on ongelmallisempi arviointimalli. Sen dokumentaatio on huonossa kunnossa ja monimutkainen kustannusfunktio ei ole osittain motivoitu nykyisen tiedon perusteella. Vaikka arviointimallintamisella on selkeitä edistymisen mahdollisuuksia, FUND tarvitsee päivityksen ennen kuin sitä voidaan suositella vertausarvioituun hiilen rajakustannusten mallintamiseen.