Affektiset partikkelit raskausaiheisissa blogiartikkeleissa
Leskelä, Ainoliina (2023-05-10)
Affektiset partikkelit raskausaiheisissa blogiartikkeleissa
(10.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049674
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049674
Tiivistelmä
Tutkielmani ”Affektiset partikkelit raskausaiheisissa blogiartikkeleissa” käsittelee affektiseksi tulkittavia partikkeleita viiden blogin raskausaiheisissa kirjoituksissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa laadullisesti, millaisia partikkeleita blogiaineistosta nousee esiin ja millaisia erilaisia affekteja partikkeleiden avulla välitetään. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tarkastella niitä seikkoja, jotka vaikuttavat affektisuuden tulkintaan.
Tutkielma täydentää affektisuuden tutkimusta fennistiikan alalla. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin myös puhutun ja kirjoitetun kielen välisten rajojen häilyvyys, sillä aineisto sisältää runsaasti partikkeleita.
Tutkielma on tyypiltään laadullinen ja aineistolähtöinen, sillä tarkoituksena on tutkia niitä partikkeleita, jotka aineistosta tavalla tai toisella nousevat esiin. Tutkimuksen teoreettisena taustana on väljästi M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen kieliteoria, josta erityisesti interpersoonainen metafunktio muodostuu keskeiseksi taustaksi tälle tutkimukselle.
Tutkimusaineisto on koostettu syksyllä 2022, ja se sisältää viiden lifestyle- ja perheblogin raskausaiheiset kirjoitukset (Alexa Dagmar, Jonna Leppänen, Julia-ihminen, Linda Juhola ja Mami Go Go). Aineistolähtöisyys tarkoittaa tässä tutkielmassa sitä, että tutkin niitä partikkeleita, jotka affektisuuden näkökulmasta nousevat aineistosta esiin.
Tutkimuksen perusteella partikkeleita käytetään runsaasti affektisessa merkityksessä, ja partikkeleiden käyttö tämänkaltaisessa merkityksessä on hyvin moninaista. Blogikirjoituksissa käytetään hyvin erilaisia partikkeleita – myös niitä, jotka leimallisesti kuuluvat puhuttuun vuorovaikutukseen. Partikkeleista interjektiot sekä voimasanat välittävät voimakkaita ja selväpiirteisiä tunteita jopa yksinään, kun taas sävypartikkeleiden sekä lausuma- ja dialogipartikkeleiden välittämät affektit ovat monitulkintaisempia. Eräänlaiseksi rajatapaukseksi asettuvat intensiteettipartikkelit, joita esiintyy aineistossa eniten. Selkeintä on tulkita interjektiot ja voimasanat affektisiksi, sillä kyseisiin sanoihin affekti on leksikaalistunut. Intensiteettipartikkeleiden tulkintaan vaikuttaa keskeisesti se, missä kontekstissa ne esiintyvät ja ovatko ne vahvistamassa jotakin sanaa vapaavalintaisena.
Tutkimustulokset ohjaavat tarkastelemaan affektisuutta hyvin laajana ilmiönä partikkeleiden osalta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että kirjoitetun ja puhutun kielen väliset erot ovat ainakin tarkastelluissa blogeissa hyvin väljiä. Partikkeleita käytetään myös kirjoitetussa kielessä monipuolisesti, ja erityisesti niiden affektinen käyttö on hyvin moninaista.
Tutkielma täydentää affektisuuden tutkimusta fennistiikan alalla. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin myös puhutun ja kirjoitetun kielen välisten rajojen häilyvyys, sillä aineisto sisältää runsaasti partikkeleita.
Tutkielma on tyypiltään laadullinen ja aineistolähtöinen, sillä tarkoituksena on tutkia niitä partikkeleita, jotka aineistosta tavalla tai toisella nousevat esiin. Tutkimuksen teoreettisena taustana on väljästi M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen kieliteoria, josta erityisesti interpersoonainen metafunktio muodostuu keskeiseksi taustaksi tälle tutkimukselle.
Tutkimusaineisto on koostettu syksyllä 2022, ja se sisältää viiden lifestyle- ja perheblogin raskausaiheiset kirjoitukset (Alexa Dagmar, Jonna Leppänen, Julia-ihminen, Linda Juhola ja Mami Go Go). Aineistolähtöisyys tarkoittaa tässä tutkielmassa sitä, että tutkin niitä partikkeleita, jotka affektisuuden näkökulmasta nousevat aineistosta esiin.
Tutkimuksen perusteella partikkeleita käytetään runsaasti affektisessa merkityksessä, ja partikkeleiden käyttö tämänkaltaisessa merkityksessä on hyvin moninaista. Blogikirjoituksissa käytetään hyvin erilaisia partikkeleita – myös niitä, jotka leimallisesti kuuluvat puhuttuun vuorovaikutukseen. Partikkeleista interjektiot sekä voimasanat välittävät voimakkaita ja selväpiirteisiä tunteita jopa yksinään, kun taas sävypartikkeleiden sekä lausuma- ja dialogipartikkeleiden välittämät affektit ovat monitulkintaisempia. Eräänlaiseksi rajatapaukseksi asettuvat intensiteettipartikkelit, joita esiintyy aineistossa eniten. Selkeintä on tulkita interjektiot ja voimasanat affektisiksi, sillä kyseisiin sanoihin affekti on leksikaalistunut. Intensiteettipartikkeleiden tulkintaan vaikuttaa keskeisesti se, missä kontekstissa ne esiintyvät ja ovatko ne vahvistamassa jotakin sanaa vapaavalintaisena.
Tutkimustulokset ohjaavat tarkastelemaan affektisuutta hyvin laajana ilmiönä partikkeleiden osalta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että kirjoitetun ja puhutun kielen väliset erot ovat ainakin tarkastelluissa blogeissa hyvin väljiä. Partikkeleita käytetään myös kirjoitetussa kielessä monipuolisesti, ja erityisesti niiden affektinen käyttö on hyvin moninaista.