Liberaalin maailmanjärjestyksen vartija : Yhdysvaltojen ulkopoliittisen johdon kansalliset roolikäsitykset Ukrainan sodan kontekstissa vuosina 2014–2017
Kangas, Taru (2023-05-15)
Liberaalin maailmanjärjestyksen vartija : Yhdysvaltojen ulkopoliittisen johdon kansalliset roolikäsitykset Ukrainan sodan kontekstissa vuosina 2014–2017
(15.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049845
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049845
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli analysoida, miten Yhdysvaltojen ulkopoliittinen johto koki Yhdysvaltojen roolin suhteessa vuonna 2014 alkaneeseen konfliktiin Ukrainassa. Vaikka Yhdysvallat ei ollut suoraan osallinen konfliktissa, on Venäjän toimintaa Ukrainassa analysoitu myös suorana haasteena liberaalille maailmanjärjestykselle ja Yhdysvaltojen asemalle siinä. Aineistona toimivat presidentti Barack Obaman, varapresidentti Joe Bidenin ja ulkoministeri John Kerryn Ukrainaa käsitelleet puheet konfliktin alusta helmikuusta 2014 tammikuuhun 2017 asti, jolloin presidentti Obaman toinen presidenttikausi päättyi. Puheiden analysoinnissa käytettiin metodina teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Puheista tutkittiin Yhdysvaltojen ulkopoliittisen johdon ymmärrystä siitä, millainen rooli Yhdysvalloilla on suhteessa Ukrainan konfliktin ratkaisemiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä oli rooliteoria ja etenkin kansallisen roolikäsityksen käsite, jolla tarkoitetaan toimijoiden itseymmärrystä siitä, millaiset toimet ovat sopivia hänen maalleen ja miten maa asemoituu osaksi kansainvälistä järjestelmää. Kansallisen roolikäsityksen analysointi aloitettiin erittelemällä puheista kuvauksia Ukrainasta, Venäjästä ja eurooppalaisista liittolaisista osana Ukrainan konfliktia.
Yhdysvaltojen vastaus Ukrainan konfliktiin oli asettaa pakotteita Venäjää vastaan ja tuomita Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ja Krimillä kansainvälisen oikeuden vastaisina sekä Ukrainan suvereniteettia loukkaavina. Yhdysvaltojen näkökulmasta Venäjä ei näyttäytynyt vahvalta suurvallalta, vaan sen toimien koettiin olevan vanhanaikaisia ja heikkoja. Konfliktiin yritettiin hakea ratkaisua diplomaattisen prosessin ja liberaalien kansainvälisten instituutioiden kautta. Samalla pyrittiin välttämään vastakkainasettelun vahvistumista Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvallat halusi tukea Ukrainaa, mutta sitä kohtaan ei koettu samanlaisia velvoitteita avulle kuin Nato-liittolaisille, joiden turvallisuus luvattiin taata. Puheissa Yhdysvaltojen roolia kuvailtiin ensisijaisesti eräänlaiseksi kansainvälisen yhteisön mobilisoijaksi, joka kannustaa muita maita niin ikään asettamaan pakotteita ja tuomitsemaan Venäjän. Tällöin Yhdysvallat voi itse asettua sivummalle ja keskittyä sellaisiin konflikteihin, jotka koskevat suoraan sen omia välittömiä intressejä.
Puheista tutkittiin Yhdysvaltojen ulkopoliittisen johdon ymmärrystä siitä, millainen rooli Yhdysvalloilla on suhteessa Ukrainan konfliktin ratkaisemiseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä oli rooliteoria ja etenkin kansallisen roolikäsityksen käsite, jolla tarkoitetaan toimijoiden itseymmärrystä siitä, millaiset toimet ovat sopivia hänen maalleen ja miten maa asemoituu osaksi kansainvälistä järjestelmää. Kansallisen roolikäsityksen analysointi aloitettiin erittelemällä puheista kuvauksia Ukrainasta, Venäjästä ja eurooppalaisista liittolaisista osana Ukrainan konfliktia.
Yhdysvaltojen vastaus Ukrainan konfliktiin oli asettaa pakotteita Venäjää vastaan ja tuomita Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ja Krimillä kansainvälisen oikeuden vastaisina sekä Ukrainan suvereniteettia loukkaavina. Yhdysvaltojen näkökulmasta Venäjä ei näyttäytynyt vahvalta suurvallalta, vaan sen toimien koettiin olevan vanhanaikaisia ja heikkoja. Konfliktiin yritettiin hakea ratkaisua diplomaattisen prosessin ja liberaalien kansainvälisten instituutioiden kautta. Samalla pyrittiin välttämään vastakkainasettelun vahvistumista Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvallat halusi tukea Ukrainaa, mutta sitä kohtaan ei koettu samanlaisia velvoitteita avulle kuin Nato-liittolaisille, joiden turvallisuus luvattiin taata. Puheissa Yhdysvaltojen roolia kuvailtiin ensisijaisesti eräänlaiseksi kansainvälisen yhteisön mobilisoijaksi, joka kannustaa muita maita niin ikään asettamaan pakotteita ja tuomitsemaan Venäjän. Tällöin Yhdysvallat voi itse asettua sivummalle ja keskittyä sellaisiin konflikteihin, jotka koskevat suoraan sen omia välittömiä intressejä.