Seurusteluväkivalta ja nuorten toimijuus avun hakemisessa intersektionaalisena ilmiönä
Seppänen, Emilia; Tuominen, Pihla (2023-05-18)
Seurusteluväkivalta ja nuorten toimijuus avun hakemisessa intersektionaalisena ilmiönä
(18.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049957
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023053049957
Tiivistelmä
Tutkimme intersektionaalisuuden eri piirteiden vaikutusta seurusteluväkivaltaa kokeneiden nuorten avun hakemisessa sekä heidän näkemyksiään avun hakemista helpottavista tekijöistä. Nuorten väliseen väkivaltaan on keskitytty tutkimuksessa ylipäätään vähän. Seurusteluväkivaltaa käsittelevän aiemman tutkimuksen mukaan kyse on kuitenkin yleisestä ja usein myös pitkäkestoisesta ilmiöstä, johon haettu apu on vähäistä. Seurusteluväkivallasta yksilölle ja yhteiskunnalle koituvat seuraukset ovat kalliita, joten väkivaltaan puuttuminen varhaisessa vaiheessa on niiden ehkäisemisen kannalta tärkeää.
Keräsimme aineiston sosiaalisen median kanavissa jaetulla puolistrukturoidulla verkkokyselylomakkeella, joka oli suunnattu 18–29-vuotiaille seurusteluväkivaltaa kokeneille nuorille. Aineisto käsittää 34 vastausta, joiden analysoinnissa hyödynsimme laadullista sisällönanalyysia. Avun hakeminen kuvautuu tutkimuksessa toimijuus -käsitteen kautta. Käytämme teoreettisena lähestymistapana Jyrki Jyrkämän rakentamaa toiminnan modaliteetti -mallia, jota apuna käyttäen selvitämme intersektionaalisuuden eri piirteiden vaikutusta nuorten avun hakemiseen. Lisäksi tuotamme tietoa avun hakemista nuorten näkökulmasta helpottavista tekijöistä.
Tulosten mukaan ikä, sukupuoli ja etninen suuntautuminen vaikuttavat eri tavoin seurusteluväkivaltaa kokeneiden nuorten toimijuuteen apua haettaessa. Tärkeitä ikään kytkeytyviä tekijöitä ovat avun hakemiseen liittyvä pelko ja häpeä sekä seurusteluväkivaltaa koskevan tiedeon puute. Sukupuoli vaikuttaa nuorten toimijuuteen perinteisten sukupuoliin liitettyjen odotusten sekä eri sukupuolille ominaisten piirteiden kautta. Etnisyyden vaikutus toimijuuteen konkretisoituu puolestaan kulttuuriin liittyvien sääntöjen ja rajoitusten kautta.
Suurin osa nuorista kertoi toivoneensa apua kokemaansa väkivaltaan, mutta vain 30 prosenttia heistä oli hakeutunut avun piiriin. Nuorten pitivät seurusteluväkivaltaan kohdistuvien asenteiden muutosta sekä heille suunnattujen matalan kynnyksen palveluiden kehittämistä tärkeinä avun hakemista helpottavina tekijöinä. Nämä näkemykset on syytä ottaa huomioon seurusteluväkivaltaa ehkäiseviä keinoja pohdittaessa.
Keräsimme aineiston sosiaalisen median kanavissa jaetulla puolistrukturoidulla verkkokyselylomakkeella, joka oli suunnattu 18–29-vuotiaille seurusteluväkivaltaa kokeneille nuorille. Aineisto käsittää 34 vastausta, joiden analysoinnissa hyödynsimme laadullista sisällönanalyysia. Avun hakeminen kuvautuu tutkimuksessa toimijuus -käsitteen kautta. Käytämme teoreettisena lähestymistapana Jyrki Jyrkämän rakentamaa toiminnan modaliteetti -mallia, jota apuna käyttäen selvitämme intersektionaalisuuden eri piirteiden vaikutusta nuorten avun hakemiseen. Lisäksi tuotamme tietoa avun hakemista nuorten näkökulmasta helpottavista tekijöistä.
Tulosten mukaan ikä, sukupuoli ja etninen suuntautuminen vaikuttavat eri tavoin seurusteluväkivaltaa kokeneiden nuorten toimijuuteen apua haettaessa. Tärkeitä ikään kytkeytyviä tekijöitä ovat avun hakemiseen liittyvä pelko ja häpeä sekä seurusteluväkivaltaa koskevan tiedeon puute. Sukupuoli vaikuttaa nuorten toimijuuteen perinteisten sukupuoliin liitettyjen odotusten sekä eri sukupuolille ominaisten piirteiden kautta. Etnisyyden vaikutus toimijuuteen konkretisoituu puolestaan kulttuuriin liittyvien sääntöjen ja rajoitusten kautta.
Suurin osa nuorista kertoi toivoneensa apua kokemaansa väkivaltaan, mutta vain 30 prosenttia heistä oli hakeutunut avun piiriin. Nuorten pitivät seurusteluväkivaltaan kohdistuvien asenteiden muutosta sekä heille suunnattujen matalan kynnyksen palveluiden kehittämistä tärkeinä avun hakemista helpottavina tekijöinä. Nämä näkemykset on syytä ottaa huomioon seurusteluväkivaltaa ehkäiseviä keinoja pohdittaessa.