ONGELMALÄHTÖINEN OPPIMINEN (PROBLEM BASED LEARNING) PERUSKOULUN OPETUSSTRATEGIANA
Heikkinen, Tapio (2023-05-03)
ONGELMALÄHTÖINEN OPPIMINEN (PROBLEM BASED LEARNING) PERUSKOULUN OPETUSSTRATEGIANA
(03.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151345
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151345
Tiivistelmä
Tämän Pro Gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää ongelmalähtöisen oppimisen käyttöä peruskoulun opetusstrategiana, syitä sen käyttöön ja käyttämättömyyteen sekä aikaan, joka käytetään yksittäisen ongelmalähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun. Ongelmalähtöisellä oppimisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa oppimista, joka tapahtuu annetun tai oppilailta nousseen ongelman ratkaisun aikana. Oppiminen tapahtuu koko ongelmanratkaisun aikana, eikä keskiössä ole niinkään saatu ratkaisu ongelmaan. Ongelmanlähtöinen oppiminen on lähtöisin yliopisto-opetuksesta, mutta myöhemmin se on rantautunut myös alemmille opetusasteille sekä peruskouluihin.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena keväällä 2023 käyttäen aineistonkeruumenetelmänä sähköistä kyselylomaketta. Kyselylomakkeen kysymykset muodostettiin aikaisempien tutkimusten tulosten pohjalta. Kyselyllä selvitettiin opettajien taustoja, syitä ongelmalähtöisen opetusstrategian käytölle tai käyttämättömyydelle sekä ongelmalähtöisen opetuksen suunnitteluun käytettyä aikaa. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median kanavissa erilaisiin opettajille suunnattuihin ryhmiin sekä joillekin tutuille opettajille, jotka taas jakoivat sitä omille kollegoilleen. Kyselyyn vastasi 117 peruskoulun opettajaa Suomen maakunnista perusopetuksen ala- ja yläkouluista.
Tutkimustulosten perusteella vastaajista hieman alle puolet käyttävät ongelmalähtöistä oppimista opetusstrategianaan. Tutkimuksessa ei selvitetty, missä muodossa tai kuinka paljon opetusstrategiaa käytetään. Useat käyttäjät vastasivat käyttävänsä strategiaa useammasta kuin yhdestä syystä. Yksittäiset suurimmat syyt olivat, että se koettiin sopivaksi strategiaksi omaan opetukseen sekä sen koettiin kehittävän oppilaiden ryhmätyötaitoja. Opettajat, jotka eivät käyttäneet ongelmalähtöistä opetusstrategiaa raportoivat, etteivät he tienneet, mitä ongelmalähtöinen oppiminen on tai he eivät osanneet käyttää sitä omassa opetuksessaan. Yksittäisen ongelmalähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun käytettiin aikaa hieman yli tunti. Nuoret opettajat käyttivät suunnitteluun verrattaen vähemmän aikaa kuin vanhemmat opettajat. Tutkimuksen tuloksen perusteella voidaan todeta, että osa opettajista tunnistaa ongelmalähtöisen opetusstrategian hyödyt opetukselleen. Opettajat tarvitsevat lisätietoa ongelmalähtöisestä opetusstrategiasta sekä tukea suunnitteluun, jotta ongelmalähtöinen oppiminen tukisi oppilaan tietojen ja taitojen kehitystä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena keväällä 2023 käyttäen aineistonkeruumenetelmänä sähköistä kyselylomaketta. Kyselylomakkeen kysymykset muodostettiin aikaisempien tutkimusten tulosten pohjalta. Kyselyllä selvitettiin opettajien taustoja, syitä ongelmalähtöisen opetusstrategian käytölle tai käyttämättömyydelle sekä ongelmalähtöisen opetuksen suunnitteluun käytettyä aikaa. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median kanavissa erilaisiin opettajille suunnattuihin ryhmiin sekä joillekin tutuille opettajille, jotka taas jakoivat sitä omille kollegoilleen. Kyselyyn vastasi 117 peruskoulun opettajaa Suomen maakunnista perusopetuksen ala- ja yläkouluista.
Tutkimustulosten perusteella vastaajista hieman alle puolet käyttävät ongelmalähtöistä oppimista opetusstrategianaan. Tutkimuksessa ei selvitetty, missä muodossa tai kuinka paljon opetusstrategiaa käytetään. Useat käyttäjät vastasivat käyttävänsä strategiaa useammasta kuin yhdestä syystä. Yksittäiset suurimmat syyt olivat, että se koettiin sopivaksi strategiaksi omaan opetukseen sekä sen koettiin kehittävän oppilaiden ryhmätyötaitoja. Opettajat, jotka eivät käyttäneet ongelmalähtöistä opetusstrategiaa raportoivat, etteivät he tienneet, mitä ongelmalähtöinen oppiminen on tai he eivät osanneet käyttää sitä omassa opetuksessaan. Yksittäisen ongelmalähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun käytettiin aikaa hieman yli tunti. Nuoret opettajat käyttivät suunnitteluun verrattaen vähemmän aikaa kuin vanhemmat opettajat. Tutkimuksen tuloksen perusteella voidaan todeta, että osa opettajista tunnistaa ongelmalähtöisen opetusstrategian hyödyt opetukselleen. Opettajat tarvitsevat lisätietoa ongelmalähtöisestä opetusstrategiasta sekä tukea suunnitteluun, jotta ongelmalähtöinen oppiminen tukisi oppilaan tietojen ja taitojen kehitystä.