Konetyöpisteiden käyttö ja tarve perusopetuksen käsityössä
Ikola, Elias; Laaksonen, Santeri (2023-05-23)
Konetyöpisteiden käyttö ja tarve perusopetuksen käsityössä
(23.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151067
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151067
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa konetyöpisteiden käytöstä ja tarpeesta osana Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaista käsityön opetusta. Tutkimuksen tuloksia opettajien näkökulmista voidaan tarkastella suhteessa tulevaisuuden käsityön työtilojen tilasuunnitteluun. Tutkimuksen kohdejoukkona toimi 3–6 luokka-asteella käsitöitä opettavat luokanopettajat sekä 7–9 ja 3–9 luokka-asteilla opettavat käsityön aineenopettajat. Konetyöpisteellä tarkoitetaan työpistettä, joka pitää sisällään fyysisen tilan vaativan koneen sekä sille määrätyn turva-alueen. Aikaisempien tutkimusten perusteella konetyöpisteiden merkitystä osana opetusta tarkasteltiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014), monimateriaalisuuden, työturvallisuuden sekä käyttöasteen näkökulmista. Aikaisemmista tutkimuksista nousi esille tarve tuottaa lisää tutkimukseen perustuvaa tietoa käsityön työtilojen tilasuunnittelun tueksi. Tutkimus tuottaa tietoa käyttäjälähtöisestä näkökulmasta, mitä voidaan hyödyntää oppimisympäristöjen suunnittelussa.
Tutkimus on monimenetelmällinen Survey- tutkimus, jossa hyödynnettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen tapoja. Tutkimuksen aineisto kerättiin valmiiksi strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 58 opettajaa, joista 31 oli luokanopettajia ja 27 käsityön aineenopettajia. Tämä mahdollisti myös luokanopettajien ja aineenopettajien näkemysten vertailun. Kyselylomake sisälsi tarkoin harkittuja viisiportaisia Likert- asteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeen Likert- asteikollisia kysymyksiä tarkasteltiin määrällisellä tutkimusotteella ja avoimia kysymyksiä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen laadullisen osuuden tulokset tukivat määrällisen tutkimuksen tuloksia.
Tutkimustulosten perusteella konetyöpisteet pystyttiin asettamaan järjestykseen käyttöasteen sekä tapaturma-alttiuden suhteen. Tutkimustulokset tarjoavat perusteita konetyöpisteiden käytölle ja tarpeelle niiden välttämättömyyden, työturvallisuuden oppimisen, koulun projektien sekä oppituntimateriaalien valmistelun näkökulmista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta konetyöpisteiden olevan oleellisen tärkeitä osana opetusprosessia, vaikka oppilaat eivät niitä kyseisellä luokka-asteella vielä saisikaan käyttää. Tulokset osoittavat tarpeen konetyöpisteiden monipuolistamiselle sekä lisäämiselle, sillä konetyöpisteillä on paljon suurempi merkitys käsityön opetuksessa kuin pelkkä materiaalien työstö. Tutkimuksessa havaittiin, että käsityön työtilojen ahtauden, resurssien sekä ajankäytön vuoksi ei konetyöpisteitä pystytä jokaiseen käsityön työtilaan lisäämään. Tämä luo huolen käsityön työtilojen tasa-arvoisuudesta sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisen opetuksen toteuttamisesta. Tulevaisuuden tilasuunnittelussa on siis huomioitava tilojen muunneltavuus ja käyttäjälähtöisyys.
Tutkimus on monimenetelmällinen Survey- tutkimus, jossa hyödynnettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen tapoja. Tutkimuksen aineisto kerättiin valmiiksi strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 58 opettajaa, joista 31 oli luokanopettajia ja 27 käsityön aineenopettajia. Tämä mahdollisti myös luokanopettajien ja aineenopettajien näkemysten vertailun. Kyselylomake sisälsi tarkoin harkittuja viisiportaisia Likert- asteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeen Likert- asteikollisia kysymyksiä tarkasteltiin määrällisellä tutkimusotteella ja avoimia kysymyksiä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen laadullisen osuuden tulokset tukivat määrällisen tutkimuksen tuloksia.
Tutkimustulosten perusteella konetyöpisteet pystyttiin asettamaan järjestykseen käyttöasteen sekä tapaturma-alttiuden suhteen. Tutkimustulokset tarjoavat perusteita konetyöpisteiden käytölle ja tarpeelle niiden välttämättömyyden, työturvallisuuden oppimisen, koulun projektien sekä oppituntimateriaalien valmistelun näkökulmista. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta konetyöpisteiden olevan oleellisen tärkeitä osana opetusprosessia, vaikka oppilaat eivät niitä kyseisellä luokka-asteella vielä saisikaan käyttää. Tulokset osoittavat tarpeen konetyöpisteiden monipuolistamiselle sekä lisäämiselle, sillä konetyöpisteillä on paljon suurempi merkitys käsityön opetuksessa kuin pelkkä materiaalien työstö. Tutkimuksessa havaittiin, että käsityön työtilojen ahtauden, resurssien sekä ajankäytön vuoksi ei konetyöpisteitä pystytä jokaiseen käsityön työtilaan lisäämään. Tämä luo huolen käsityön työtilojen tasa-arvoisuudesta sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisen opetuksen toteuttamisesta. Tulevaisuuden tilasuunnittelussa on siis huomioitava tilojen muunneltavuus ja käyttäjälähtöisyys.