LASTEN EPÄSANANTOISTOTAIDON JA PUHEEN SUJUVUUDEN YHTEYS
Ladataan...
491.4 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko epäsanantoistotaidoilla
yhteyttä puheen sujuvuuteen viisivuotiailla lapsilla. Epäsanantoistamisen on perinteisesti
ajateltu mittaavan fonologista työmuistia (Gathercole & Baddeley, 1990), ja
epäsanantoistoa pidetään hyödyllisenä menetelmänä kielellisten vaikeuksien arvioinnissa
(Pigdon ym., 2020). Epäsanantoistotaidon yhteyttä puheen sujuvuuden häiriöön eli
änkytykseen on tutkittu paljon, ja suurimmassa osassa tutkimuksista havaittiin yhteys
näiden välillä. Lähtökohtana tälle tutkielmalle oli aiempi tutkimustieto siitä, että
fonologisen työmuistin kapasiteetilla on yhteys änkytykseen (Ofoe ym., 2018).
Epäsanantoistotaidon ollessa yhteydessä änkytykseen, tämän tutkielman hypoteesina oli,
että yhteys löytyisi myös puheen koko variaatiossa. Epäsanantoiston ja puheen
sujuvuuden jatkumon yhteydestä ei ole tietääkseni tehty aiemmin tutkimusta.
Tutkielman aineisto koostui FinnBrain-tutkimuksen fokuskohortti-osatutkimuksen
otoksesta. Lopullisessa analyysissä tutkittavia oli 69. Puheen sujuvuutta analysoitiin
tutkimuskäynnillä tapahtuneesta leikkihetkestä, jossa lapsi leikki
puheterapeuttiopiskelijan kanssa noin 20 minuuttia. Puhenäyte litteroitiin, ja siitä
analysoitiin puheen sujumattomuuksien määrä. Sujumattomuudet jaettiin
änkytyksenkaltaisiin sujumattomuuksiin ja muihin sujumattomuuksiin.
Epäsanantoistotaitoa mitattiin epäsanantoistotehtävällä, jossa lapsi toisti tietokoneelta
kuulemiaan epäsanoja. Epäsanantoistotehtävä pisteytettiin foneemitasolla.
Tutkielman päälöydöksenä oli, että puheen sujuvuuden ja epäsanantoistotaidon välillä ei
ollut yhteyttä. Yhteyttä ei löytynyt riippumatta siitä, oliko kielelliset taidot kontrolloitu
analyysissä vai ei. Sen sijaan muut kielelliset taidot, Reynell Developmental Language
Scales III -testillä mitattuna, olivat yhteydessä änkytyksenkaltaisten sujumattomuuksien
määrään. Tulokset viittaavat siihen, että kielelliset taidot määrittävät osin puheen
sujuvuutta, ei ainoastaan tyypillisten, mutta myös änkytyksen kaltaisten
sujumattomuuksien osalta. Fonologinen työmuisti sen sijaan ei tulosten perusteella näytä
vaikuttavan puheen sujuvuuteen. Tutkimusta puheen sujuvuuden taustatekijöistä
tarvitaan lisää.