Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Paikallaanolon ja liikkumisen jaksottuneisuus kaksi- ja kolmitilaisen tilasiirtymämallin avulla

Suominen, Mikko (2023-05-29)

Paikallaanolon ja liikkumisen jaksottuneisuus kaksi- ja kolmitilaisen tilasiirtymämallin avulla

Suominen, Mikko
(29.05.2023)
Katso/Avaa
Suominen_Mikko_opinnayte.pdf (1.306Mb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151151
Tiivistelmä
Paikallaanolon ja liikkumisen jaksottuneisuutta tutkimalla voidaan kuvata ja luonnehtia yksilön aktiivisuuskäyttäytymistä. Päivän aikana voidaan saavuttaa sama minuuttimäärä aktiivisuutta eri pituisina jaksoina. Tällöin ollaan kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten eri tavat kerryttää aktiivisuutta ovat yhteydessä terveyteen ja toimintakykyyn.
Tässä tutkielmassa tutkitaan eläkeiän kynnyksellä olevien suomalaisten kunta-alalla työskentelevien aktiivisuuden jaksottuneisuutta tilasiirtymämallien avulla. Aineisto on kerätty FIREA-tutkimuksesta, ja se koostuu liikemittaus- ja terveys/toimintakykytiedoista. Tilasiirtymämallit määritellään tilojen ja niiden välisten siirtymien avulla. Mallit perustuvat Markov-oletukseen, jonka mukaan seuraavan tilan todennäköisyys riippuu vain mallin nykyisestä, mutta ei aiemmista tiloista. Oletetaan myös, että siirtymätodennäköisyydet eivät riipu ajasta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan jo aiemmin tutkittua kaksitilaista mallia sekä laajennetaan tätä mallia siirtymällä kolmitilaiseen malliin. Kolmitilainen malli eroaa siinä, että siinä on eritelty kaksitilaisen mallin aktiivinen tila kahdeksi aktiiviseksi tilaksi, kevyeksi ja reippaaksi aktiivisuudeksi.
Klusteroinnissa tavoite on löytää samanlaisia, mutta muista erottuvia aktiivisuuskäyttämistä kuvaavia ryhmiä. Ryhmien muodostaminen perustuu kunkin yksilön erikseen arvioituihin tilasiirtymätodennäköisyyksiin. Terveys- ja toimintakykyä kuvaavia indikaattoreita on pyritty mallintamaan lineaarisella mallilla erilaisten liikkumisen jaksottuneisuutta kuvaavien indeksien tai klustereiden avulla. Uutta kolmitilaista mallia verrataan kaksitilaiseen malliin ja pyritään tunnistamaan keskeiset erot.
Tämän tutkielman perusteella voidaan todeta, että klusterointi pystyi tunnistamaan selvästi erottuvia aktiivisuuskäyttäytymistä kuvaavia ryhmiä. Lisäksi aktiivisuuden jaksottuneisuus oli yhteydessä hapenottokykyyn ja kymmeneen tuoliltanousuun kuluneeseen aikaan. Kolmitilainen malli kuvasi eri tavalla aktiivisuuden jaksottuneisuutta kuin kaksitilainen malli.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9076]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste