Arvosijoittaminen ja yhtiön markkina-arvon vaikutus arvosijoittamiseen Suomen markkinoilla
Vaara, Verneri (2023-05-30)
Arvosijoittaminen ja yhtiön markkina-arvon vaikutus arvosijoittamiseen Suomen markkinoilla
(30.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151854
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151854
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan arvosijoittamista ja yhtiön markkina-arvon vaikutusta arvosijoittamiseen Suomen osakemarkkinoilla aikavälillä 2003–2022. Tutkimuksessa pyritään selvittämään pitääkö perinteisen rahoitusteorian mukainen näkemys paikkansa Suomen osakemarkkinoilla, vai onko arvosijoittamisella saavutettavissa ylituottoja, joita ei riskitasolla kyetä selittämään. Lisäksi tarkastellaan, onko arvopreemio vahvempaa pienyhtiöiden kuin suuryhtiöiden keskuudessa.
Perinteisen rahoitusteorian mukaan markkinat toimivat tehokkaasti ja normaalista poikkeavat tuotot nähdään palkintona portfolioon kohdistuneesta keskimääräistä korkeammasta riskitasosta. Useilla erilaisilla tutkimuksilla on kuitenkin osoitettu, että tietyillä sijoitusstrategioilla on mahdollista saavuttaa markkinoilta ylituottoja, eikä näitä ylituottoja ole kyetty selittämään korkeammalla riskitasolla. On myös havaittu, että arvopreemio on vahvempaa nimenomaan pienyhtiöiden kohdalla. Tämän kaltaisia anomalioita ei pitäisi perinteisen rahoitusteorian mukaan esiintyä tehokkailla markkinoilla. Perinteisen rahoitusteorian rinnalle onkin noussut käyttäytymistieteellinen rahoitusteoria, joka tarkastelee sijoittajien toimintaa markkinaympäristössä ja pyrkii osaltaan selittämään epärationaaliselta vaikuttavaa toimintaa markkinoilla sijoittajien käyttäytymisellä.
Tutkimuksessa havaittiin arvosijoittamisen tuottaneen vuosien 2003–2022 välillä kasvusijoittamista ja keskimääräistä markkinatuottoa paremmin. Tuottoja ei myöskään pystytty osoittamaan suuremman riskitason aikaansaamiksi, eli ylituottoja selittävänä tekijänä on jokin muu kuin perinteisen rahoitusteorian mukainen riskitaso. Nämä havainnot ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan aikaisempien tutkimusten tavoin kyetty osoittamaan, että arvopreemio olisi vahvempaa pienyhtiöiden kuin suuryhtiöiden kohdalla. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin huomattavasti heikentynyt arvopreemio tutkimusajanjakson viimeisten vuosien aikana.
Perinteisen rahoitusteorian mukaan markkinat toimivat tehokkaasti ja normaalista poikkeavat tuotot nähdään palkintona portfolioon kohdistuneesta keskimääräistä korkeammasta riskitasosta. Useilla erilaisilla tutkimuksilla on kuitenkin osoitettu, että tietyillä sijoitusstrategioilla on mahdollista saavuttaa markkinoilta ylituottoja, eikä näitä ylituottoja ole kyetty selittämään korkeammalla riskitasolla. On myös havaittu, että arvopreemio on vahvempaa nimenomaan pienyhtiöiden kohdalla. Tämän kaltaisia anomalioita ei pitäisi perinteisen rahoitusteorian mukaan esiintyä tehokkailla markkinoilla. Perinteisen rahoitusteorian rinnalle onkin noussut käyttäytymistieteellinen rahoitusteoria, joka tarkastelee sijoittajien toimintaa markkinaympäristössä ja pyrkii osaltaan selittämään epärationaaliselta vaikuttavaa toimintaa markkinoilla sijoittajien käyttäytymisellä.
Tutkimuksessa havaittiin arvosijoittamisen tuottaneen vuosien 2003–2022 välillä kasvusijoittamista ja keskimääräistä markkinatuottoa paremmin. Tuottoja ei myöskään pystytty osoittamaan suuremman riskitason aikaansaamiksi, eli ylituottoja selittävänä tekijänä on jokin muu kuin perinteisen rahoitusteorian mukainen riskitaso. Nämä havainnot ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan aikaisempien tutkimusten tavoin kyetty osoittamaan, että arvopreemio olisi vahvempaa pienyhtiöiden kuin suuryhtiöiden kohdalla. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin huomattavasti heikentynyt arvopreemio tutkimusajanjakson viimeisten vuosien aikana.