3.-5.-luokkalaisten kokemus koulun vertaissuhteista COVID-19-pandemian eri vaiheissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää COVID-19-pandemian yhteyttä 3.–5.-luokkalaisten oppilaiden kokemiin vertaissuhteisiin. Vertaissuhteita tarkasteltiin sukupuolittain, luokka-asteittain sekä sosiaalisen kompetenssin eri ryhmissä pandemian eri vaiheissa. Tutkimusaineistona oli sekundääriaineisto, joka oli kerätty vuosina 2018–2022. Kyselylomake koostui kahden eri mittarin kysymyksistä. Oppilaat arvioivat omia suhteitaan koulutovereihin KONU:n hyvinvointimittarin seitsemällä väittämällä ja sosiaalista kompetenssiaan MASK-mittarin neljällä eri osa-alueella, sisältäen yhteistyötaidot, empatiakyvyn, impulsiivisuuden ja häiritsevyyden. Tutkimusaineisto koostui 682 oppilaasta, joista tyttöjä oli 54,5 prosenttia ja poikia 45,5 prosenttia. Eri luokka-asteiden vastaajia oli lähes saman verran. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Vertaissuhteista ja sosiaalisesta kompetenssista muodostettiin summamuuttujat. Tutkimusaineistoon luotiin uudeksi luokittelevaksi muuttujaksi COVID-19-luokittelu: ennen, aikana ja jälkeen sekä sosiaalisesta kompetenssista muodostettiin K-means-klusterianalyysillä kolme sosiaalisen kompetenssin ryhmää. Aineisto analysoitiin käyttäen sekä yksisuuntaista että kaksisuuntaista varianssianalyysiä. Koko aineiston, eri sukupuolten ja luokka-asteiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä pandemiaan. Sosiaalisen kompetenssin ryhmien vertaissuhteet erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, mutta yhteyttä pandemiaan ei nähty. Tässä aineistossa sukupuolten ja luokka-asteiden vertaissuhteiden välillä oli kuitenkin eroja, jotka voivat olla suuntaa antavia. Tytöt ja sosiaalisesti haavoittuvat oppilaat kokivat vertaissuhteet pandemian aikana haastavimmiksi, kun taas antisosiaalisten ja poikien vertaissuhteet paranivat. Pandemian jälkeen erityisesti nuoremmilla ja antisosiaalisilla oppilailla sekä pojilla oli haasteita vertaissuhteissa, kun taas tyttöjen, 4.-luokkalaisten ja prososiaalisten vertaissuhteet paranivat. Poikien yksinäisyys 5. luokalla lisääntyi pandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimustuloksia hyödyntämällä opettaja voi laajentaa ymmärrystään vertaissuhteista ja niiden tukemisesta pandemian jälkeen tai ennakoinnista mahdollisissa poikkeusoloissa. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä seurata vertaissuhteita pidemmällä aikavälillä sekä syventää tietoa kvalitatiivisesti haastattelemalla.