Brexitin vaikutukset teollisuusyritysten toimitusketjuihin Suomessa
Toivonen, Noora (2023-05-31)
Brexitin vaikutukset teollisuusyritysten toimitusketjuihin Suomessa
(31.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151659
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060151659
Tiivistelmä
Brexitin on esitetty aiheuttaneen monia vaikutuksia Ison-Britannian talouteen ja yrityskenttään, mutta teorian perusteella myös EU-27-valtioissa koettiin monia seurauksia Ison-Britannian EU-eron jälkeen. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä vaikutuksia Brexit aiheutti EU:n sisämarkkinoilla ja millaisia toimitusketjuihin tehtyjä muutoksia tämän seurauksena on tehty yrityksissä tähän kauppapoliittiseen disruptioon sopeutumiseksi.
Tutkielma keskittyy erityisesti suomalaisiin teollisuusyrityksiin, niiden toimitusketjun suunnitteluun ja resilienssi- ja muutosjohtamistekijöihin, joita yritykset ovat hyödyntäneet riskienhallinnassa ja muutoksista selviämisessä. Näin ollen tutkimuskysymykset ovat 1) Miten Brexit on vaikuttanut yritystoimintaan EU-alueella toimitusketjujen kannalta? ja 2) Miten suomalaisten teollisuusyritysten toimitusketjujen johtamiseen liittyvää toimintaa on muutettu ja sopeutettu Brexitiin valmistautuessa ja sen jälkeen? Kysymyksiin vastataan niin kirjallisuuskatsauksella kuin empiirisellä tiedolla, jota on kerätty tähän laadulliseen tapaustutkimukseen puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastateltavat edus-tavat eri teollisuudenalojen yrityksiä Suomesta, joita vertaillaan keskenään.
Tulokset osoittavat, että Brexitillä on ollut vaikutuksia EU-27-valtioissa erityisesti kasvaneiden vasteaikojen ja riskienhallintakeinojen soveltamisen muodossa. Haastattelutuloksista käy myös ilmi, että vaikka seuraukset ovatkin olleet hetkellisesti haittaavia, yrityskentällä on pystytty sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön ja näin Brexit on vain yksi disruptio muiden joukossa. Käytännössä yritysten tekemät toimitusketjulliset muutokset vaihtelivat niiden merkittävyyden osalta, vaikka kaikissa yrityksissä Brexit aiheuttikin joitain toimenpiteitä. Toimialojen sijaan eroja onkin löydettävissä enemmän yrityksen koon ja toimitusketjun monimutkaisuudesta riippuen.
Tapaustutkimuksena tämä tutkielma tarjoaa hyödyllisen näkökulman Brexitin koettuihin vaikutuksiin ennen ja jälkeen disruption. Ajankohtansa kannalta tulokset kuvaavat hyvin disruptioon varautumista ja sopeutumista tuoreeltaan. Tutkielman kontribuutio olemassa olevaan teoriaan onkin niin resilienssiin ja vahvuuksiin nojaavien tekijöiden esittäminen haastatteluyritysten kokemusten perusteella sekä näkökulma Brexitin vaikutuksiin vähemmän tutkitulta puolelta eli EU:n sisämarkkinoille jääneiltä valtioilta.
Tutkielma keskittyy erityisesti suomalaisiin teollisuusyrityksiin, niiden toimitusketjun suunnitteluun ja resilienssi- ja muutosjohtamistekijöihin, joita yritykset ovat hyödyntäneet riskienhallinnassa ja muutoksista selviämisessä. Näin ollen tutkimuskysymykset ovat 1) Miten Brexit on vaikuttanut yritystoimintaan EU-alueella toimitusketjujen kannalta? ja 2) Miten suomalaisten teollisuusyritysten toimitusketjujen johtamiseen liittyvää toimintaa on muutettu ja sopeutettu Brexitiin valmistautuessa ja sen jälkeen? Kysymyksiin vastataan niin kirjallisuuskatsauksella kuin empiirisellä tiedolla, jota on kerätty tähän laadulliseen tapaustutkimukseen puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastateltavat edus-tavat eri teollisuudenalojen yrityksiä Suomesta, joita vertaillaan keskenään.
Tulokset osoittavat, että Brexitillä on ollut vaikutuksia EU-27-valtioissa erityisesti kasvaneiden vasteaikojen ja riskienhallintakeinojen soveltamisen muodossa. Haastattelutuloksista käy myös ilmi, että vaikka seuraukset ovatkin olleet hetkellisesti haittaavia, yrityskentällä on pystytty sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön ja näin Brexit on vain yksi disruptio muiden joukossa. Käytännössä yritysten tekemät toimitusketjulliset muutokset vaihtelivat niiden merkittävyyden osalta, vaikka kaikissa yrityksissä Brexit aiheuttikin joitain toimenpiteitä. Toimialojen sijaan eroja onkin löydettävissä enemmän yrityksen koon ja toimitusketjun monimutkaisuudesta riippuen.
Tapaustutkimuksena tämä tutkielma tarjoaa hyödyllisen näkökulman Brexitin koettuihin vaikutuksiin ennen ja jälkeen disruption. Ajankohtansa kannalta tulokset kuvaavat hyvin disruptioon varautumista ja sopeutumista tuoreeltaan. Tutkielman kontribuutio olemassa olevaan teoriaan onkin niin resilienssiin ja vahvuuksiin nojaavien tekijöiden esittäminen haastatteluyritysten kokemusten perusteella sekä näkökulma Brexitin vaikutuksiin vähemmän tutkitulta puolelta eli EU:n sisämarkkinoille jääneiltä valtioilta.