Integratiivisen pedagogiikan oppimismallin soveltaminen verkko-opetuksessa : Case-tutkimus Turun yliopiston Sote-akatemian ”Valmentavan opetuksen perusteet, 1 op”-pilottiopintojakson vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta
Simonen, Päivi (2023-05-12)
Integratiivisen pedagogiikan oppimismallin soveltaminen verkko-opetuksessa : Case-tutkimus Turun yliopiston Sote-akatemian ”Valmentavan opetuksen perusteet, 1 op”-pilottiopintojakson vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta
Simonen, Päivi
(12.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060552523
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060552523
Tiivistelmä
Yliopistot pyrkivät yleisesti vastaamaan toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin tiivistämällä yhteistyötä tutkimuksen ja työelämän välillä. Turun yliopiston Sote-akatemia tällainen toimija, jonka tehtävänä on tuottaa ”monialaista koulutusta ja tutkimusta sosiaali- ja terveydenhuollon, kasvatuksen ja koulumaailmassa toimijoille”. Keskeisinä teemoina ovat opetuksen ja jatkuvan oppimisen, tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittäminen monialaista osaamista korostamalla. Sote-akatemia oli keväällä 2022 tuottanut verkkopedagogisesti uuden Valmentavan opetuksen perusteet 1 op”-pilottiopintojakson. Kohderyhmänä oli ollut ”Monialainen johtaminen uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (MOJO)-hankkeeseen osallistuva yliopistohenkilöstö ja työelämän edustajat. Pilottiopintojakso on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on kehittää yliopistohenkilöstön pedagogista osaamista ja työelämätaitoja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten integratiivisen pedagogiikan vaikuttavuus näkyy verkko-opetuksessa. Tutkimus on toteutettu monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena, jossa N=8. Tutkimuksen aineiston muodostaa pilottiopintojaksolla kerätyt ennakko- ja loppuitsereflektiotehtävät, oppimistehtävät ja podcast-oppimateriaali. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sekä tilastollista että teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittavat vaikuttavuutta oppijan työelämätaitojen kehittymisessä: asiantuntijuus ja ammatillisen osaamisen kehittymismahdollisuudet kasvoivat monipuolisesti. Metakognitiivisista tiedoista opittiin eniten itsetuntemukseen liittyvää tietoa. Oppimisen teoriaan liittyvistä tiedoista opittiin eniten tiedon merkityksestä oppimiselle. Työelämätaidoista opittiin eniten yhteistyö-, ajattelu- ja itseohjautuvuustaitoja. Myös reflektiotaidot kehittyivät. Työelämätaitoja verrattiin myös pedagogiseen osaamiseen, jossa pilottiopintojakson aikana tapahtui laajalti siirtymää ”Pätevän” tasolta ”Taitavan” tasolle. Oppijat oppivat uusista käytännöistä eniten tiedon jakamisen periaatteita, uusia ajattelutapoja ja opettajaan sekä opetukseen liittyviä konkreettisia asioita. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä yleisesti, että integratiivinen pedagogiikka soveltuu yliopistopedagogiikkaan. Tutkimus paljasti myös pilottiopintojakson kehityskohteita niin rakenteen kuin sisällön suhteenkin. Aiemmat integratiivisen pedagogiikan tutkimukset keskittyivät pääosin opiskelijoiden oppimistulosten arviointiin, kun taas tässä tutkimuksessa tutkittiin yliopistohenkilöstön oppimista. Tutkimus vahvisti mallin toimivuuden uusien tietojen, taitojen ja käytäntöjen oppimisessa. Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä tehdä seurantatutkimusta pidemmällä aikavälillä pilottiopintojakson suorittaneiden oppimisen siirtovaikutuksesta omaan työhönsä tai opetukseensa.