Sopimuselementin hyödynnettävyys yrityssaneerauksessa
Keski-Vakkuri, Oona (2023-06-02)
Sopimuselementin hyödynnettävyys yrityssaneerauksessa
(02.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060652701
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060652701
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on yrityksen taloudellisen ja toiminnallisen saneerauksen toteuttaminen sopimusteitse. Sillä tarkoitetaan sopimusta velallisen sekä niiden velkojien ja sidosryhmien välillä, joiden on osallistuttava jollakin tavalla velallisen liiketoiminnan vaikeuksien ratkaisemiseen. Lakisääteisen saneerausmenettelyn tehottomuus on luonut tarpeen muiden vaihtoehtoisten menettelyjen kartoittamiselle. Vapaaehtoisiin elvytysmenettelyihin kannustaminen kuuluu myös kotimaisten insolvenssilakien tavoitteisiin, mutta mahdollisia tapoja sen toteuttamiseksi ei ole juurikaan tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitetään lainsäädännön luomia puitteita sekä käytännön toteuttamiskeinoja sopimussaneeraukselle.
Tutkielman keskeisimmät tutkimusmetodit ovat lainoppi ja oikeusteoria. Sääntelyteoreettinen tarkastelu kohdistuu pääosin lakiin yrityksen saneerauksesta (25.1.1993/47), mutta tarpeellisilta osin myös osakeyhtiölakiin (21.7.2006/624) sekä sopimusoikeudellisiin normeihin ja periaatteisiin. Systematisoinnin avulla ja tulkintakannanotoin selvitetään vapaaehtoisen saneerauksen toteuttamismahdollisuuksia lain sekä oikeuskäytännön näkökulmasta. Monitieteistä tutkimusotetta tutkielmassa edustavat oikeustaloustieteelliset sekä oikeuspoliittiset katsantokannat.
Lainsäädäntöön kohdistuvassa tulkinnassa ja systematisoinnissa aihetta on lähestytty hyödyntäen etenkin lain esitöitä sekä kotimaista insolvenssioikeudellista tutkimusta. Merkittävimpiä näistä ovat Tuomas Huplin väitöskirja Täytäntöönpanointressi yrityssaneerauksessa sekä useita teoksia Risto Koulun laajasta tuotannosta. Vapaaehtoista saneerausta koskien lähdeaineistona on hyödynnetty muutamia aiheeseen liittyviä oikeustieteellisiä artikkeleita sekä kansainvälisiä julkaisuja.
Tutkimuksessa havaittiin, että voimassa olevan oikeuden puitteissa saneerauksen toteuttaminen täysin sopimusten varassa on mahdollista, mutta se tapahtuu ikään kuin lain varjossa, tiettyjä lain säännöksiä mukaillen. Erityisen tärkeänä sopimuksen aikaansaamiseksi on nähty myös sopimusperusteisen rauhoitusajan järjestäminen. Saneeraussopimuksen tehokkaan toteutumisen varmistamiseksi se voidaan vahvistaa tuomioistuimessa. Eräitä saneeraussopimusten kannalta olennaisia ehtoja ja niiden pätevyyttä koskeva oikeustila ei kuitenkaan ole aivan selvä.
Tutkielman keskeisimmät tutkimusmetodit ovat lainoppi ja oikeusteoria. Sääntelyteoreettinen tarkastelu kohdistuu pääosin lakiin yrityksen saneerauksesta (25.1.1993/47), mutta tarpeellisilta osin myös osakeyhtiölakiin (21.7.2006/624) sekä sopimusoikeudellisiin normeihin ja periaatteisiin. Systematisoinnin avulla ja tulkintakannanotoin selvitetään vapaaehtoisen saneerauksen toteuttamismahdollisuuksia lain sekä oikeuskäytännön näkökulmasta. Monitieteistä tutkimusotetta tutkielmassa edustavat oikeustaloustieteelliset sekä oikeuspoliittiset katsantokannat.
Lainsäädäntöön kohdistuvassa tulkinnassa ja systematisoinnissa aihetta on lähestytty hyödyntäen etenkin lain esitöitä sekä kotimaista insolvenssioikeudellista tutkimusta. Merkittävimpiä näistä ovat Tuomas Huplin väitöskirja Täytäntöönpanointressi yrityssaneerauksessa sekä useita teoksia Risto Koulun laajasta tuotannosta. Vapaaehtoista saneerausta koskien lähdeaineistona on hyödynnetty muutamia aiheeseen liittyviä oikeustieteellisiä artikkeleita sekä kansainvälisiä julkaisuja.
Tutkimuksessa havaittiin, että voimassa olevan oikeuden puitteissa saneerauksen toteuttaminen täysin sopimusten varassa on mahdollista, mutta se tapahtuu ikään kuin lain varjossa, tiettyjä lain säännöksiä mukaillen. Erityisen tärkeänä sopimuksen aikaansaamiseksi on nähty myös sopimusperusteisen rauhoitusajan järjestäminen. Saneeraussopimuksen tehokkaan toteutumisen varmistamiseksi se voidaan vahvistaa tuomioistuimessa. Eräitä saneeraussopimusten kannalta olennaisia ehtoja ja niiden pätevyyttä koskeva oikeustila ei kuitenkaan ole aivan selvä.