Lapsensa omaishoitajien koettu taloudellinen hyvinvointi
Siviranta, Vilma (2023-05-25)
Lapsensa omaishoitajien koettu taloudellinen hyvinvointi
Siviranta, Vilma
(25.05.2023)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752779
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752779
Tiivistelmä
Laadullisen pro-gradu tutkielmani tarkoituksena on tarkastella, millaisena lapsensa omaishoitajat kokevat oman taloudellisen hyvinvointinsa. Tarkoituksenani on tuoda tutkimuksellani näkyväksi omaishoitajien kokemukset omasta taloudestaan, siihen vaikuttavista tekijöistä ja miten he kokevat voivansa itse vaikuttaa siihen. Haluan tuoda esiin uusia näkökulmia omaishoidon palveluihin ja niiden mahdolliseen kehitykseen ja muutoksiin tulevalla hyvinvointialueilla. Tutkimus tuo lisätietoa kunnallisille ja valtiollisille päättäjille omaishoitoon ja siihen liittyviin kuormitustekijöihin, kuten omaishoitajien työllisyyteen.
Tutkielma antaa mahdollisuuden alle 18-vuotiaan lapsensa omaishoitajalle kertoa omaa kokemustaan ja ajatusmaailmaansa hänen koetusta taloudellisesta hyvinvoinnistaan sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Teoreettisessa viitekehyksessä selvennän omaishoitoa Suomessa ja muissa valtioissa sekä tuon esiin, millaista on olla lapsensa omaishoitaja. Tämän jälkeen selvennän miten taloudellinen hyvinvointi määritellään tässä tutkielmassa, ja miten pohjaan haastattelukysymykseni tähän määritelmään. Tutkielmassa hyödynnetään laadullista tutkimusta, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä fenomenologista kokemuksen tutkimista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joihin osallistui kahdeksaa omaishoitajaa ympäri Suomen Zoom-videoviestimen kautta.
Omaishoitajien taloudellisen hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttivat seuraavat tekijät: omaishoitajan perhekoko, parisuhdestatus, työaika ja työssäkäynnin mahdollisuus. Omaishoitajan talouteen vaikuttivat esimerkiksi ylimääräiset kustannuserät, säästöt, velat, yhteiskunnallinen tuki sekä sosiaaliset etuudet. Tutkielman keskeisimpinä tuloksina nostan esiin sen, että omaishoitajat kokevat, että kokoaikaisen työn ja omaishoidon yhteensovittaminen olisi mahdotonta, varsinkin ilman yhteiskunnalta saatavaa apua. Omaishoitajat eivät tuoneet esiin tyytymättömyyttään omaishoitajan tuen rahalliseen määrään, vaan sanoivat sen olevan heille oikeastaan melko mitäänsanomaton seikka. Omaishoitajat kokivat rahallista summaa tärkeämmäksi muut saamansa palvelut, ja kokivat esimerkiksi lapsen koulun tarjoaman aamu- ja iltapäivähoidon mahdollistavan työssäkäynnin, ja siten oman taloutensa ylläpidon. Omaishoitajien taloutta hankaloittavat jatkuvat maksut, jotka ovat muita lapsiperheitä suurempia tai toistuvampia. Suuri osa omaishoitajista kertoikin säästävänsä omasta hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä hyödykkeistä ja palveluista. Tutkielman mukaan olisi tärkeää, että omaishoitajien työllistymisen mahdollisuuksiin sekä jaksamiseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota nyt kun hyvinvointialueilla määritellään tulevaa omaishoidon tukien luokkia sekä kriteeristöä omaishoidon tuelle. Tutkielmassa esitetään, että kun puhutaan omaishoitajasta, ja alle 18-vuotiaasta omaishoidettavasta, tulisi ottaa tarkasteluun koko perheen taloudellinen hyvinvointi, ei ainoastaan omaishoitaja, sillä omaishoitoa toteutetaan yhteistyönä varsinkin kahden aikuisen talouksissa.
Tutkielma antaa mahdollisuuden alle 18-vuotiaan lapsensa omaishoitajalle kertoa omaa kokemustaan ja ajatusmaailmaansa hänen koetusta taloudellisesta hyvinvoinnistaan sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Teoreettisessa viitekehyksessä selvennän omaishoitoa Suomessa ja muissa valtioissa sekä tuon esiin, millaista on olla lapsensa omaishoitaja. Tämän jälkeen selvennän miten taloudellinen hyvinvointi määritellään tässä tutkielmassa, ja miten pohjaan haastattelukysymykseni tähän määritelmään. Tutkielmassa hyödynnetään laadullista tutkimusta, aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä fenomenologista kokemuksen tutkimista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joihin osallistui kahdeksaa omaishoitajaa ympäri Suomen Zoom-videoviestimen kautta.
Omaishoitajien taloudellisen hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttivat seuraavat tekijät: omaishoitajan perhekoko, parisuhdestatus, työaika ja työssäkäynnin mahdollisuus. Omaishoitajan talouteen vaikuttivat esimerkiksi ylimääräiset kustannuserät, säästöt, velat, yhteiskunnallinen tuki sekä sosiaaliset etuudet. Tutkielman keskeisimpinä tuloksina nostan esiin sen, että omaishoitajat kokevat, että kokoaikaisen työn ja omaishoidon yhteensovittaminen olisi mahdotonta, varsinkin ilman yhteiskunnalta saatavaa apua. Omaishoitajat eivät tuoneet esiin tyytymättömyyttään omaishoitajan tuen rahalliseen määrään, vaan sanoivat sen olevan heille oikeastaan melko mitäänsanomaton seikka. Omaishoitajat kokivat rahallista summaa tärkeämmäksi muut saamansa palvelut, ja kokivat esimerkiksi lapsen koulun tarjoaman aamu- ja iltapäivähoidon mahdollistavan työssäkäynnin, ja siten oman taloutensa ylläpidon. Omaishoitajien taloutta hankaloittavat jatkuvat maksut, jotka ovat muita lapsiperheitä suurempia tai toistuvampia. Suuri osa omaishoitajista kertoikin säästävänsä omasta hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä hyödykkeistä ja palveluista. Tutkielman mukaan olisi tärkeää, että omaishoitajien työllistymisen mahdollisuuksiin sekä jaksamiseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota nyt kun hyvinvointialueilla määritellään tulevaa omaishoidon tukien luokkia sekä kriteeristöä omaishoidon tuelle. Tutkielmassa esitetään, että kun puhutaan omaishoitajasta, ja alle 18-vuotiaasta omaishoidettavasta, tulisi ottaa tarkasteluun koko perheen taloudellinen hyvinvointi, ei ainoastaan omaishoitaja, sillä omaishoitoa toteutetaan yhteistyönä varsinkin kahden aikuisen talouksissa.