Opinto-ohjaajien puheenvuoro : Oppivelvollisuuden laajentuminen ja tukea tarvitsevien nuorten ohjaus siirtymävaiheessa
Kekäläinen, Heli (2023-05-25)
Opinto-ohjaajien puheenvuoro : Oppivelvollisuuden laajentuminen ja tukea tarvitsevien nuorten ohjaus siirtymävaiheessa
(25.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752774
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752774
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus on analysoida opinto-ohjaajien kokemuksia oppivelvollisuuslain uudistuksesta 2021 ja opinto-ohjauksen kehittämisohjelmasta tehostetusta henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta (TEHO). Tämän lisäksi analysoin opinto-ohjaajien kokemuksia tuen tarpeessa olevien nuorten siirtymävaiheprosessista ja siihen liittyvistä tekijöistä, joiden avulla siirtymät olisivat sujuvia. Lisäksi tuon esille opinto-ohjaajien kokemuksia ohjauksen kehittämisestä. Tutkimuskysymyksiä on kaksi, joiden kautta tutkin tutkimusaihettani: 1) Miten opinto-ohjaajat kokevat oppivelvollisuuslain uudistuksen ja opinto-ohjauksen kehittämisohjelman siirtymävaiheen opinto-ohjauksessa? 2) Millaiset ohjauskäytännöt ja mallit ovat opinto-ohjaajien kokemuksen mukaan keskeisiä siirtymävaiheen ohjauksessa?
Tutkimukseni kirjallisuuskatsaus rakentuu neljästä pääluvusta. Johdannossa tuon esille aiheeni kontekstin. Johdannon jälkeen toisessa pääluvussa tuon esille koulutuspoliittista näkökulmaa ja kuvaan tutkimukseni käsitteitä: suomalainen peruskoulutusjärjestelmä, oppivelvollisuuslaki ja lakiuudistus sekä siirtymävaihe toiselle asteelle. Seuraavassa pääluvussa kuvaan opinto-ohjausta, opinto-ohjauksen linjauksia ja arvopohjaa, opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaa ja tuon esille opinto-ohjausta taustoittavia ohjausteorioita. Neljännessä pääluvussa kuvaan käsitteitä: peruskoulun kolmiportainen tuki, tuen tarpeessa olevan nuoren ohjauksellinen tuki, moninainen yhteistyö ja tekijät, jotka tukevat sujuvia siirtymiä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä opinto-ohjaajien puhetta siitä, miten he kokevat oppivelvollisuuslain laajenemisen ja sen myötä kehitetyn tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen, ohjauksellisen tuen tarpeen ja järjestämisen, opinto-ohjauksen kehittämisen tarpeen, ohjauksellisen tuen ja tuen merkityksen siirtymävaiheprosessissa tuen tarpeessa olevilla nuorilla. Tutkimusaineisto kerättiin videohaastattelulla Uudellamaalla syksyllä 2022. Tutkimusaineiston tuottamiseksi haastattelin kahdeksaa (8) opinto-ohjaajaa, jotka työskentelivät eri yksiköissä Uudellamaalla.
Tutkimustulosten perusteella opinto-ohjaajat suhtautuvat lakiuudistukseen ja opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaan osittain myönteisesti. Uudistuksen uskotaan lisäävän ajansaatossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja uudistuksen toivotaan sujuvoittavan tukea tarvitsevien nuorten siirtymävaihetta. Opinto-ohjaajien puheesta nouseva kritiikki liittyi tukea tarvitsevien nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, ohjausresursseihin ja opinto-ohjauksen toteuttamiseen sekä TEHO:n epäselviin ohjeistuksiin. Opinto-ohjaajat toivat esille kehittämisehdotuksia, joilla uudistuksia voisi toteuttaa lain edellyttämällä tavalla, kuten ohjausresurssien lisääminen, oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen takaaminen, yhteisvastuullisuuden lisääminen opinto-ohjauksessa ja tuen jatkuminen siirtymävaiheen jälkeen jatko-opinnoissa. Edellä mainitut asiat myös edistäisivät opinto-ohjaajien kokemuksen mukaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista siirtymissä. Lisäksi opinto-ohjaajat toivovat, että työpajatoimintaan osallistuminen mahdollistettaisiin jatkossakin. Siirtymien onnistumisen takaamiseksi monitahoinen yhteistyö ja tuen jatkuminen toisella asteella merkittävästi sujuvoittaisivat tukea tarvitsevien nuorten siirtymiä sekä edesauttaisivat toisen asteen opintoihin kiinnittymisessä.
Tutkimukseni kirjallisuuskatsaus rakentuu neljästä pääluvusta. Johdannossa tuon esille aiheeni kontekstin. Johdannon jälkeen toisessa pääluvussa tuon esille koulutuspoliittista näkökulmaa ja kuvaan tutkimukseni käsitteitä: suomalainen peruskoulutusjärjestelmä, oppivelvollisuuslaki ja lakiuudistus sekä siirtymävaihe toiselle asteelle. Seuraavassa pääluvussa kuvaan opinto-ohjausta, opinto-ohjauksen linjauksia ja arvopohjaa, opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaa ja tuon esille opinto-ohjausta taustoittavia ohjausteorioita. Neljännessä pääluvussa kuvaan käsitteitä: peruskoulun kolmiportainen tuki, tuen tarpeessa olevan nuoren ohjauksellinen tuki, moninainen yhteistyö ja tekijät, jotka tukevat sujuvia siirtymiä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä opinto-ohjaajien puhetta siitä, miten he kokevat oppivelvollisuuslain laajenemisen ja sen myötä kehitetyn tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen, ohjauksellisen tuen tarpeen ja järjestämisen, opinto-ohjauksen kehittämisen tarpeen, ohjauksellisen tuen ja tuen merkityksen siirtymävaiheprosessissa tuen tarpeessa olevilla nuorilla. Tutkimusaineisto kerättiin videohaastattelulla Uudellamaalla syksyllä 2022. Tutkimusaineiston tuottamiseksi haastattelin kahdeksaa (8) opinto-ohjaajaa, jotka työskentelivät eri yksiköissä Uudellamaalla.
Tutkimustulosten perusteella opinto-ohjaajat suhtautuvat lakiuudistukseen ja opinto-ohjauksen kehittämisohjelmaan osittain myönteisesti. Uudistuksen uskotaan lisäävän ajansaatossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja uudistuksen toivotaan sujuvoittavan tukea tarvitsevien nuorten siirtymävaihetta. Opinto-ohjaajien puheesta nouseva kritiikki liittyi tukea tarvitsevien nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, ohjausresursseihin ja opinto-ohjauksen toteuttamiseen sekä TEHO:n epäselviin ohjeistuksiin. Opinto-ohjaajat toivat esille kehittämisehdotuksia, joilla uudistuksia voisi toteuttaa lain edellyttämällä tavalla, kuten ohjausresurssien lisääminen, oppilaan henkilökohtaisen ohjauksen takaaminen, yhteisvastuullisuuden lisääminen opinto-ohjauksessa ja tuen jatkuminen siirtymävaiheen jälkeen jatko-opinnoissa. Edellä mainitut asiat myös edistäisivät opinto-ohjaajien kokemuksen mukaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista siirtymissä. Lisäksi opinto-ohjaajat toivovat, että työpajatoimintaan osallistuminen mahdollistettaisiin jatkossakin. Siirtymien onnistumisen takaamiseksi monitahoinen yhteistyö ja tuen jatkuminen toisella asteella merkittävästi sujuvoittaisivat tukea tarvitsevien nuorten siirtymiä sekä edesauttaisivat toisen asteen opintoihin kiinnittymisessä.