Ammatillinen yhdistymisvapaus ja työtaisteluoikeus Euroopan unionin Suomessa

Abstract

Tutkielma käsittelee perusoikeudeksi perustuslaissa luokiteltua ammatillista yhdistymisvapautta, sen taustalla olevia sääntelyinstrumentteja sekä rajoitusperusteita. Tutkielman tarkoituksena on selvittää voimassaolevaa oikeustilaa sen suhteen, millaiseksi Suomen lainkäyttöpiirissä ammatillisen yhdistymisvapauden sisältö muodostuu. Tutkielman tutkimusmetodi on lainopillinen, eli tarkoituksena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä normiaineistoa tulkitsemalla ja systematisoimalla. Tutkielman keskeisiä sääntelylähteitä ovat kansallinen laki, kansainväliset velvoitteet, joihin Suomi on sitoutunut sekä EU-oikeus. Etenkin perusoikeuksien muodostuessa kansallisen sääntelyaineiston lisäksi kansainvälisistä lähteistä, on perusoikeuden sisällön selvittämiseksi tutkielmassa tarkasteltu kansalliseen oikeustilaan vaikuttavia kansainvälisiä sopimuksia ja Euroopan unionin oikeutta sekä edellä mainittuja oikeussäännöksiä tulkitsevien tuomioistuinten ratkaisuja liittyen ammatilliseen yhdistymisvapauteen ja sitä läheisesti sivuaviin tai verrannollisiin aihepiireihin. Ammatillisen yhdistymisvapauden pääasiallinen sääntely on määritelty kansallisesti Suomen laissa, kuitenkin EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten mukainen sääntely sekä oikeustapaukset voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla kansallisen oikeuden sisältöön koskien ammatillista yhdistymisvapautta. Esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuilla voi olla merkittävää vaikutusta käytännön ammatillisen yhdistymisvapauden sisältöön, joten tästä syystä tutkielman tärkeäksi osakokonaisuudeksi on valikoitunut juuri EUT:n aiheen kanalta relevanttien ennakkotapausten analysointi ja merkitysten pohdinta. Tärkeimpiä lähteitä tutkielmassa ovat asiaan liittyvien lakisäännösten. virallisaineiston ja tuomioistuinratkaisujen lisäksi perusoikeuksiin, yhdistymisvapauteen, EU-oikeuteen ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyvä suomalainen sekä kansainvälinen oikeuskirjallisuus. Tutkielmassa pyritään määrittelemään ja tunnistamaan ne tekijät, jotka vaikuttavat ammatillisen yhdistymisvapauden taustalla sekä tunnistamaan tiettyjä kriteerejä, joiden perusteella oikeuden sisältöä on määritelty kansallisella ja kansainväliselläkin tasolla. Tutkielmassa tulkitaan ammatillisen yhdistymisvapauden kansainvälisten ja kansallisten oikeussääntöjen yhtenäisyyttä sekä luodaan katsaus ammatillisen yhdistymisvapauden lainsäädännölliseen tulevaisuuteen. Tutkielmassa tunnistetaan kansallisten ja kansainvälisten oikeuslähteiden ja niihin liittyvien tulkintojen aatteelliset yhteneväisyydet, joita on runsaasti. Eri instanssien sääntelyssä ja toisaalta niitä tulkitsevien tuomioistuinten ratkaisukäytännössä on kuitenkin nähtävissä se, että taustalla vaikuttavat näiden eri toimijoiden ja järjestelmien keskeiset päämäärät, esimerkiksi suhteessa EIT:n ja EUT:n ratkaisuihin ja niiden yhdistymisvapautta koskevien tai sivuavien päätösten painotuksissa. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todetta, että ammatillinen yhdistymisvapaus toteutuu kansallisesti Suomessa perusoikeudelle kuuluvalla tavalla, ja tälle ei luo estettä myöskään kansainväliset, tai EU-oikeuden säännökset tai tulkinnat.