Ulkoilun sekä siihen liittyvien maisema-arvojen ja aktiviteettien alueellinen sijoittuminen ja maankäyttö Pirkkalan kunnassa

Abstract

Viherinfrastruktuurin merkitys kaupungeissa on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi. Vuonna 2020 Suomessa alkaneen koronapandemian aikana lähiluonnon ja ulkoilumahdollisuuksien merkitys korostui. Kaupungin viheralueiden on havaittu edistävän ihmisten hyvinvointia ja terveyttä monin tavoin. Ihminen ja luonto ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja siten ekologiset prosessit nähdään myös sosiaalisen näkökulman kautta. Luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Jotta ekosysteemipalvelut säilyvät, tulee viherinfrastruktuuria tukea ja kehittää. Oikeanlaisella kaupunkisuunnittelulla voidaan edistää viherinfrastruktuurin säilymistä. Kaupungin kestävyyden edistämiseksi viherinfrastruktuuriin liittyviä mieltymyksiä, kokemuksia tai arvoja voi joskus olla tarpeen selvittää asukkaiden näkökulmasta. Asukaslähtöinen näkökulma mahdollistaa kokemusperäisen tiedon hyödyntämisen kaupunkisuunnittelussa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin ulkoilun alueellista sijoittumista sekä ulkoiluun liittyviä maisema-arvoja ja aktiviteetteja Pirkkalan kunnassa keväällä 2022. Tutkimuksessa hyödynnettiin osallistavaa paikkatietomenetelmää (PPGIS), jonka avulla kokemusperäinen tieto oli mahdollista yhdistää alueelliseen kontekstiin. Aineisto kerättiin karttakyselyllä, ja vastausten alueellista sijoittumista selvitettiin tarkemmin Urban Atlas -maankäyttöaineiston avulla. Ulkoilun ja siihen liittyvien maisema-arvojen ja aktiviteettien alueellista sijoittumista analysoitiin paikkatietomenetelmillä, kuten tiheys-, päällekkäis- ja naapuruusanalyysilla. Tutkimuksessa ilmenneen ulkoilun maankäytön yli- sekä aliedustavuutta suhteessa koko tutkimusalueeseen ja maisema-arvojen ja aktiviteettien alueellisia yhteyksiä selvitettiin tilastollisilla menetelmillä. Sosiaalisilla maisemamittareilla tutkittiin maisema-arvojen ja aktiviteettien jakautumista eri maankäyttöalueilla. Tutkimustulosten mukaan ulkoilu ryhmittyi pääasiassa järvien läheisyyteen. Tuloksissa korostuivat jo aiemmin tunnistetut asukkaiden keskuudessa suositut ulkoilukohteet. Metsissä ja avoimilla kankailla ulkoiltiin eniten, mutta ulkoilu sijoittui paljon myös asuinalueille. Asuinalueilla maisema-arvot ja aktiviteetit olivat monimuotoisimmillaan. Eniten ulkoillessa arvostettiin kokemusta luonnosta ja mahdollisuutta fyysiseen aktiivisuuteen. Ulkoiluun liittyvien maisema-arvojen alueellinen jakautuminen tuki ajatusta alueiden käsittämisestä ekosysteemipalveluita tarjoavina kokonaisuuksina, joissa useammat maisema-arvot ovat yhteydessä toisiinsa. Aktiviteeteista yleisimpiä olivat luonnossa liikkuminen ja retkeily sekä urheilu ja kuntoliikunta. Suurin osa ulkoilun maisema-arvoista ja aktiviteeteista sijoittui metsiin ja avoimille kankaille, mikä tukee havaintoja luonnollisten viheralueiden tärkeydestä kaupunkiympäristössä. PPGIS sekä valittu otantamenetelmä mahdollistivat kattavan aineiston keräämisen lyhyessä ajassa ja pienillä resursseilla, vaikka aineiston edustavuudessa oli menetelmälle tyypillisesti puutteita. Ulkoilun ja siihen liittyvien maisema-arvojen kartoittaminen auttaa ymmärtämään viherinfrastruktuurin nykytilaa sen käyttäjien näkökulmasta ja edistää kunnan entistä kestävämpää suunnittelua.

The importance of green infrastructure in cities has increased significantly in the 21st century. Especially during the period of the corona pandemic, which began in Finland in 2020, the importance of local nature and outdoor opportunities were emphasized. The green areas of the city have been found to contribute to the well-being and health of people in many ways. Humans and nature interact with each other, and that way ecological processes are also seen from a social perspective. The material and immaterial benefits of nature are referred to as ecosystem services. To maintain ecosystem services, green infrastructure needs to be supported and developed. The right type of urban planning can contribute to the maintenance of green infrastructure. To promote the sustainability of the city, the preferences, experiences, or values associated with green infrastructure may sometimes need to be clarified from the perspective of the residents. A citizen-oriented perspective enables the use of experiential information in urban planning. This thesis examined the regional location of outdoor recreation and related landscape values and activities in the municipality of Pirkkala in the spring of 2022. The study utilized a public participatory GIS (PPGIS) method, enabling experience-based data to be integrated into the regional context. The data was collected with a map survey, and the regional location of the answers was further studied using Urban Atlas land use data. The regional location of outdoor recreation and related landscape values and activities was analyzed through GIS methods such as density analysis, overlay analysis, and nearest neighbor analysis. The over representability and under representability of detected outdoor recreation land use in relation to the entire research area and the regional links between values and activities were examined using statistical methods. Social landscape indicators examined the distribution of landscape values and activities on land use areas. According to the research results, outdoor activities were mainly grouped near lakes. The results highlighted the outdoor recreation sites that had already been identified as popular among residents. The outdoor recreation was the most frequently situated in forests and semi-natural areas, but it was also common in residential areas. In addition, landscape values and activities were most diverse in residential areas. Experience of nature and the possibility of physical activity were the most appreciated values in outdoor recreation. The regional distribution of the values supported the idea of understanding areas as an entity that provides ecosystem services and where many of the landscape values are linked. Moving in nature and hiking as well as sports and exercise were the most common outdoor recreation activities. Most of the outdoor recreation landscape values and activities were in forests and open fabrics, which supports the observations about importance of natural green areas in the urban environment. The PPGIS and the chosen sampling method enabled the collection of comprehensive data within a short time and with small resources, although the method typically lacked representativeness. The mapping of outdoor recreation and related landscape values helps to understand the current state of green infrastructure from the perspective of its users and promote more sustainable planning for the municipality.