Koronapandemian ensimmäisen tautiaallon yhteys suomalaisen aikuisväestön mielenterveyteen

Abstract

Koronaviruspandemialla ja sen vuoksi tehdyillä rajoittamistoimenpiteillä tiedetään olevan yhteyttä väestön mielenterveyden heikentymisen kokemukseen Euroopassa. Tutkimusten mukaan koronaviruspandemian alkuvaiheessa mitattuna kliinistä masennusta koki 14–33 % ja kliinistä ahdistuneisuutta 14–41 % väestöstä. Pitkittäistutkimusten mukaan ahdistus- ja masennusoireilu ei ole merkittävästi vähentynyt tai on peräti kasvanut ajan kuluessa pandemian syttymisestä. Mielenterveysoireita ovat kokeneet erityisesti naiset, nuoremmat henkilöt sekä he, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet mielenterveyden häiriön. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä koronapandemian aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta Suomessa, tuomalla esiin suomalaisen aikuisväestön mielenterveyden ja koronaviruspandemian ensimmäisen tautiaallon yhteyttä.

Tässä kuvailevassa poikkileikkaustutkimuksessa analysoitiin eurooppalaisen, verkossa toteutetun kyselytutkimuksen (N= 9543) suomalaista otosta (n=542). Mielenterveysoireita kuvailtiin Generalized Anxiety Disorder 2-item (GAD-2), Patient Health Questionnaire-2 (PHQ-2), Primary Care PTSD Screen for DSM-5 (PC-PTSD-5) ja Very brief Panic Disorder Severity Scale – Self rated (PDSS-SR) mittarein. Niiden yhteyttä taustamuuttujiin testattiin tilastollisin menetelmin.

Otoksesta 25,8 % (n= 140) koki kliinisesti merkittävää ahdistuneisuutta, 15,9 % (n=86) kliinisesti merkittävää masentuneisuutta, 20,5 % (n=111) koki post-traumaattisen stressireaktion oireita sekä 51,6 % (n=64) oli paniikkihäiriöön sopiva oirekuva. Naiset kokivat miehiä enemmän ahdistuneisuutta sekä post-traumaattisen stressireaktion oireita, nuoremmat vanhempia enemmän masennus-, ahdistuneisuus- sekä post-traumaattisen stressireaktion oireita ja aikaisemmin mielenterveyden häiriöön sairastaneet kokivat voimakkaampia oireita jokaisessa käytetyssä mielenterveysmittarissa.

Tämä tutkimus osoittaa, miten koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen väestöstämme noin 20 % kokee kliinistä ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Prosenttiosuus on kasvanut pandemiaa edeltävältä ajalta. Tutkimuksen tulokset olivat yhteneväiset muun eurooppalaisen tutkimustuloksen kanssa. Yhteiskuntien tulee huomioida tämä muutos väestön terveydessä palveluita suunnitellessaan. Koronaviruspandemiasta rasittuneiden terveydenhuoltojärjestelmien tulisi suunnata palvelua erityisesti tunnistetuille erityisryhmille: naisille, nuorille sekä aikaisemmin mielenterveyden häiriön sairastaneille. Jatkossa on tutkittava myös koronaviruspandemian aiheuttaneen psyykkisen kuormituksen pitkäaikaisvaikutuksia ja suunnattava katsetta myös tulevaisuuden pandemioiden mielenterveysvaikutusten pienentämiseen.

The coronavirus pandemic and the restrictive measures because of it are known to be associated with a decline in mental health among the population in Europe. According to studies, during the early stages of the pandemic, 14-33% of the population experienced clinical depression and 14-41% experienced clinical anxiety. Longitudinal studies have shown that anxiety and depression symptoms have not significantly decreased over time since the onset of the pandemic and may have even increased over time. Women, younger individuals, and those who have previously experienced a mental health disorder are particularly at risk to experience mental health symptoms. The aim of this study is to increase understanding of the overall burden caused by the coronavirus pandemic in Finland by highlighting the connection between the mental health of the Finnish adult population and the first wave of the coronavirus pandemic.

In this descriptive cross-sectional study, a Finnish sample (n=542) was analyzed from a European online survey (N=9543). Mental health symptoms were assessed using the Generalized Anxiety Disorder 2-item (GAD-2), Patient Health Questionnaire-2 (PHQ-2), Primary Care PTSD Screen for DSM-5 (PC-PTSD-5) ja Very brief Panic Disorder Severity Scale – Self rated (PDSS-SR) measures, and their association with demographic variables was tested using statistical methods.

Of the sample, 25.8 % (n=140) experienced clinically significant anxiety, 15.9 % (n=86) experienced clinically significant depression, 20.5 % (n=111) experienced symptoms of post-traumatic stress reaction, and 51.6 % (n=64) had a panic disorder symptom profile. Women experienced more anxiety and post-traumatic stress reaction symptoms than men, younger individuals experienced more depression, anxiety, and post-traumatic stress reaction symptoms than older individuals, and those who had previously experienced a mental health disorder experienced stronger symptoms on all mental health measures used.

This study, together with other European studies shows, that around 20% of our population experiences clinical anxiety or depression after the first wave of pandemic, which is an increase from pre-pandemic levels. Societies should take this change in population health into account when planning services. Healthcare systems burdened by the coronavirus pandemic should focus on providing services specifically for identified vulnerable groups, such as women, young people, and those who have previously experienced a mental health disorder. In the future, the long-term effects of the psychological burden caused by the coronavirus pandemic should be investigated, and attention should be directed towards reducing the mental health effects of future pandemics.