Jaettu johtajuus urheilujoukkueessa : Haastattelututkimus suomalaisten jalkapallojoukkueiden käytännöistä
Holma, Rasmus (2023-05-16)
Jaettu johtajuus urheilujoukkueessa : Haastattelututkimus suomalaisten jalkapallojoukkueiden käytännöistä
(16.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655933
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655933
Tiivistelmä
Urheilu tarjoaa erinomaisen kontekstin johtamisen ja johtajuuden ilmiöiden tarkasteluun. Tässä tutkimuksessa tutkin jaettua johtajuutta urheilujoukkueessa, tarkemmin sanottuna suomalaisessa pääsarjassa pelaavassa jalkapallojoukkueessa. Niin jaetun johtajuuden tutkiminen kuin johtajuuden tarkastelu urheilukontekstissa, ovat molemmat nostaneet suosiotaan akateemisissa tutkimuksissa.
Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji, sekä jalkapallon seuraajien että pelaajien osalta. Jalkapallossa ja muissakin joukkueurheilulajeissa joukkueen sisäisellä dynamiikalla ja mahdollisimman hyvällä yhteispelillä pyritään saamaan etua suhteessa vastustajaan, ja yksi joukkueen toimimiseen vaikuttavista asioista on johtaminen. Jaettu johtajuus on noussut korvaamaan perinteisiä hierarkkisia organisaatiorakenteita ja vertikaalista johtamista. Jaetun johtajuuden suurimpana erona edellä mainittuihin, on kommunikaation suuntautuminen myös muihin suuntiin, kuin ylhäältä alaspäin.
Valitsin tutkimuksen empiiriseksi kohteeksi neljä suomalaista jalkapallojoukkuetta, HJK:n, Fc Hongan, VPS:n ja Fc Hakan. Muodostin kolme tutkimuskysymystä (”Onko jaetun johtajuuden ominaispiirteitä nähtävissä suomalaisessa jalkapallojoukkueessa?”, ”Miten johtajuus jakautuu suomalaisen Veikkausliigajoukkueen sisällä?” ja ”Onko joukkueen päävalmentajalla ja kapteenilla yhteneväiset näkemykset joukkueen sisäisistä johtajuusrooleista?”), joita lähdin tutkimaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastattelin jokaisesta tutkimukseen osallistuneesta joukkueesta joukkueiden päävalmentajan ja kapteenin, jonka jälkeen etsin aineistosta samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia.
Analyysin tuloksena joukkueista oli nähtävissä yksi joukkue, jossa jaetun johtajuuden käytännöt olivat selkeimmin käytössä, sekä joukkue, jossa kommunikaatio ja johtaminen oli vertikaalisempaa. Kaksi muuta joukkuetta sijoittuivat näiden joukkueiden välimaastoon, mutta kuitenkin jokaisessa tutkimuksen joukkueessa oli jaetun johtajuuden ominaispiirteitä nähtävissä. Jokaisessa tutkimuksen joukkueessa päävalmentaja oli kuitenkin selkeästi suurin auktoriteetti ja johtaja. Pelaajien keskuudessa oli myös nähtävissä eroavaisuuksia, että toisilla on suurempi rooli joukkueen dynamiikassa kuin toisilla, kapteenit etunenässä. Tutkimuksen joukkueiden valmentajat ja kapteenit olivat melko hyvin samaa mieltä asioista toistensa kanssa, vaikka joitakin näkemyseroja ilmenikin.
Tutkimuksen johtopäätökset tukevat melko hyvin olemassa olevaa kirjallisuutta niin jaetusta johtajuudesta kuin urheilun johtajuustutkimuksesta. Tässä tutkimuksessa selkeimpinä rajoitteina oli tutkittavien joukkueiden vähyys ja vain muodollisten johtajien haastatteleminen. Tulevaisuuden tutkimuksissa mahdollisia tutkittavia aiheita voisi olla epävirallisten johtajien tutkiminen, sekä jaetun johtajuuden ja saavutettujen tulosten korrelaatio.
Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji, sekä jalkapallon seuraajien että pelaajien osalta. Jalkapallossa ja muissakin joukkueurheilulajeissa joukkueen sisäisellä dynamiikalla ja mahdollisimman hyvällä yhteispelillä pyritään saamaan etua suhteessa vastustajaan, ja yksi joukkueen toimimiseen vaikuttavista asioista on johtaminen. Jaettu johtajuus on noussut korvaamaan perinteisiä hierarkkisia organisaatiorakenteita ja vertikaalista johtamista. Jaetun johtajuuden suurimpana erona edellä mainittuihin, on kommunikaation suuntautuminen myös muihin suuntiin, kuin ylhäältä alaspäin.
Valitsin tutkimuksen empiiriseksi kohteeksi neljä suomalaista jalkapallojoukkuetta, HJK:n, Fc Hongan, VPS:n ja Fc Hakan. Muodostin kolme tutkimuskysymystä (”Onko jaetun johtajuuden ominaispiirteitä nähtävissä suomalaisessa jalkapallojoukkueessa?”, ”Miten johtajuus jakautuu suomalaisen Veikkausliigajoukkueen sisällä?” ja ”Onko joukkueen päävalmentajalla ja kapteenilla yhteneväiset näkemykset joukkueen sisäisistä johtajuusrooleista?”), joita lähdin tutkimaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastattelin jokaisesta tutkimukseen osallistuneesta joukkueesta joukkueiden päävalmentajan ja kapteenin, jonka jälkeen etsin aineistosta samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia.
Analyysin tuloksena joukkueista oli nähtävissä yksi joukkue, jossa jaetun johtajuuden käytännöt olivat selkeimmin käytössä, sekä joukkue, jossa kommunikaatio ja johtaminen oli vertikaalisempaa. Kaksi muuta joukkuetta sijoittuivat näiden joukkueiden välimaastoon, mutta kuitenkin jokaisessa tutkimuksen joukkueessa oli jaetun johtajuuden ominaispiirteitä nähtävissä. Jokaisessa tutkimuksen joukkueessa päävalmentaja oli kuitenkin selkeästi suurin auktoriteetti ja johtaja. Pelaajien keskuudessa oli myös nähtävissä eroavaisuuksia, että toisilla on suurempi rooli joukkueen dynamiikassa kuin toisilla, kapteenit etunenässä. Tutkimuksen joukkueiden valmentajat ja kapteenit olivat melko hyvin samaa mieltä asioista toistensa kanssa, vaikka joitakin näkemyseroja ilmenikin.
Tutkimuksen johtopäätökset tukevat melko hyvin olemassa olevaa kirjallisuutta niin jaetusta johtajuudesta kuin urheilun johtajuustutkimuksesta. Tässä tutkimuksessa selkeimpinä rajoitteina oli tutkittavien joukkueiden vähyys ja vain muodollisten johtajien haastatteleminen. Tulevaisuuden tutkimuksissa mahdollisia tutkittavia aiheita voisi olla epävirallisten johtajien tutkiminen, sekä jaetun johtajuuden ja saavutettujen tulosten korrelaatio.