Metaforien ja vertausten käsittely äidinkielellä ja toisella kielellä lukiessa – silmänliiketutkimus

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kuvaannollisen kielen ilmaisujen lukemisen prosessointia äidinkielellä ja toisella kielellä. Tutkittavat kuvaannolliset ilmaukset ovat metafora ja vertaus ja niiden lukemista tutkittiin silmänliikkeiden rekisteröinnillä suomenkielisillä koehenkilöillä suomeksi ja englanniksi. Vertauksessa ilmaisun kuvaannollisuus on eksplisiittisesti ilmaistu toisin kuin metaforassa, ja hypoteesina on, että tämä eksplisiittisyys on tärkeämpää toisella kielellä luettaessa verrattuna äidinkielellä lukemiseen. Tutkimuksen pääkysymys on siksi, onko äidinkielen ja toisen kielen käsittelyssä pienempi ero vertauksia luettaessa kuin metaforia luettaessa. Tutkittavat olivat suurimmaksi osaksi Turun yliopiston opiskelijoita, ja heidän äidinkielensä tuli olla suomi. Toinen kieli, jota tutkimuksessa käytettiin, oli englanti. Tutkimuksen materiaalit saatiin Ashbyn ja kumppaneiden vuonna 2018 toteuttamasta tutkimuksesta ja ne käännettiin suomeksi, jotta voitiin tarkastella kielen vaikutusta kuvaannollisen kielen lukemiseen tutkittavien sisäisellä koeasetelmalla. Tutkimuksessa koehenkilöt lukivat tietokoneen näytöltä kuvaannollisia virkkeitä suomeksi ja englanniksi, ja heidän lukemistaan mitattiin virkkeen kolmella eri alueella. Lukunopeutta mitattiin kahdella eri mittarilla ja lisäksi tarkasteltiin lukijoiden tekemien takaisin palaamisten todennäköisyyksiä kohdealueilta virkkeissä. Tutkimuksen tulosten mukaan äidinkieltä on helpompi lukea kuin toista kieltä. Samoin vertauksia on helpompi lukea verrattuna metaforiin. Lisäksi kielen ja ilmaisun tyypin (metafora tai vertaus) yhdysvaikutuksesta saatiin näyttöä. Tulosten mukaan äidinkielellä ja toisella kielellä lukiessa käytetään erilaisia strategioita metaforien ja vertausten lukemisessa. Äidinkielellä metaforia oli vaikeampi lukea prosessoinnin varhaisissa vaiheissa, kun taas toisella kielellä metaforien vaikeus näkyi vasta myöhemmässä vaiheessa prosessointia ja vaikutus säilyi pidempään. Äidinkielellä luettaessa voidaan siis ratkaista metaforien ymmärtämiseen liittyvät ongelmat nopeasti, kun taas toisella kielellä lukijat joutuivat palaamaan takaisin päin tekstissä, jotta ymmärtäisivät metaforat. Nämä tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa: Ashby kumppaneineen ja myöhemmin Olkoniemi ja kumppanit saivat tutkimuksissaan 2018 ja 2021 samanlaisia tuloksia, mutta he eivät tutkineet kahta kieltä samaan aikaan. Tämä tutkimus tuo siis varmuutta sille, että heidän tuloksensa johtuivat nimenomaan metaforien ja vertausten erilaisesta prosessoinnista äidinkielellä ja toisella kielellä, eivätkä esimerkiksi kulttuurieroista tai yksilön ominaisuuksista. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin heterogeenisemmillä otoksilla kielitaidon ja yksilön ominaisuuksien vaikutusta kuvaannollisen kielen prosessointiin.