Luottoluokitukset ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoerot valtion maksukyvyttömyyden ennustajana
Sarre, Kata (2023-06-01)
Luottoluokitukset ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoerot valtion maksukyvyttömyyden ennustajana
(01.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655872
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655872
Tiivistelmä
Valtioiden maksukyvyttömyyksillä on merkittäviä taloudellisia ja rahoituksellisia seurauksia niin maksukyvyttömälle maalle kuin myös kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Kriisien varhainen havaitseminen auttaa hallitsemaan näitä seurauksia. Viime vuosikymmenien velkakriisien jälkeen onkin alettu korostaa varhaisten, maksukyvyttömyyksiä ennustavien varoitussignaalien tärkeyttä.
Valtion maksukyvyttömyyden ennustamiseen on kehitetty useita eri mittareihin pohjautuvia indikaattoreita. Tässä yhteydessä luottoluokitukset ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoerot on tunnistettu hyödyllisiksi. Luottoluokitukset kuvastavat maan luottokelpoisuutta, kun taas luottoriskinvaihtosopimusten korkoerot heijastavat markkinoiden käsitystä maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä.
Tämä tutkielma tarkastelee luottoluokitusten ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoeron kykyä ennustaa valtioiden maksukyvyttömyyksiä. Tutkielman tavoitteena on arvioida, voidaanko kyseisiä luottoriskin mittareita käyttää apuna valtion velanhallintaan liittyvien vaikeuksien ennustamisessa. Tutkielma pyrkii myös vastaamaan siihen, suoriutuuko jompikumpi näistä mittareista paremmin.
Empiirinen tutkimus suoritetaan logistisella regressioanalyysillä, ja tutkimuksen aineistoon sisältyy 40 valtiota ajanjaksolla 2007–2021. Aineistoa tarkastellaan niin kokonaisuutena kuin myös maakohtaiset ominaisuudet huomioiden. Empiirisessä analyysissä on luottoluokitusten ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoerojen lisäksi mukana tarkastelussa makrotaloudellisia muuttujia ja poliittisen vakauden indikaattori.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella luottoluokituksilla ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoeroilla on selitysvoimaa ennustettaessa valtioiden maksukyvyttömyyksiä. Tässä analyysissä luottoluokitukset suoriutuivat hieman luottoriskinvaihtosopimusten korkoeroja paremmin, mutta molemmat mittarit ovat käyttökelpoisia. Lisäksi tuloksissa nousee esiin maiden yksilöllisten ominaisuuksien merkitys maksukyvyttömyystodennäköisyyttä arvioitaessa.
Valtion maksukyvyttömyyden ennustamiseen on kehitetty useita eri mittareihin pohjautuvia indikaattoreita. Tässä yhteydessä luottoluokitukset ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoerot on tunnistettu hyödyllisiksi. Luottoluokitukset kuvastavat maan luottokelpoisuutta, kun taas luottoriskinvaihtosopimusten korkoerot heijastavat markkinoiden käsitystä maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä.
Tämä tutkielma tarkastelee luottoluokitusten ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoeron kykyä ennustaa valtioiden maksukyvyttömyyksiä. Tutkielman tavoitteena on arvioida, voidaanko kyseisiä luottoriskin mittareita käyttää apuna valtion velanhallintaan liittyvien vaikeuksien ennustamisessa. Tutkielma pyrkii myös vastaamaan siihen, suoriutuuko jompikumpi näistä mittareista paremmin.
Empiirinen tutkimus suoritetaan logistisella regressioanalyysillä, ja tutkimuksen aineistoon sisältyy 40 valtiota ajanjaksolla 2007–2021. Aineistoa tarkastellaan niin kokonaisuutena kuin myös maakohtaiset ominaisuudet huomioiden. Empiirisessä analyysissä on luottoluokitusten ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoerojen lisäksi mukana tarkastelussa makrotaloudellisia muuttujia ja poliittisen vakauden indikaattori.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella luottoluokituksilla ja luottoriskinvaihtosopimusten korkoeroilla on selitysvoimaa ennustettaessa valtioiden maksukyvyttömyyksiä. Tässä analyysissä luottoluokitukset suoriutuivat hieman luottoriskinvaihtosopimusten korkoeroja paremmin, mutta molemmat mittarit ovat käyttökelpoisia. Lisäksi tuloksissa nousee esiin maiden yksilöllisten ominaisuuksien merkitys maksukyvyttömyystodennäköisyyttä arvioitaessa.