Tehokkaan compliance-ohjelman merkitys oikeushenkilön rangaistusvastuun vastuuharkinnassa
Leppänen, Katariina (2023-06-03)
Tehokkaan compliance-ohjelman merkitys oikeushenkilön rangaistusvastuun vastuuharkinnassa
(03.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956597
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956597
Tiivistelmä
Suomessa säädettiin oikeushenkilön rikosoikeudellisesta rangaistusvastuusta vuonna 1995 muun ohella muuttuneen liiketoimintaympäristön ja monimutkaistuneiden organisaatiorakenteiden seurauksena. Rikoslain 9:2 1 momentin loppuosan mukaan oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi (organisaatiohuolimattomuus). Käytännössä oikeushenkilön organisaatiohuolimattomuus voi ilmetä sen: (i) valintavastuussa (culpa in eligendo); (ii) ohjaus- ja informaatiovastuussa (culpa in instruendo) sekä; (iii) valvontavastuussa (culpa in inspiciendo).
Osana yritysvastuukeskustelua compliance-ohjelmat ovat nousseet Suomessa keskustelun aiheeksi viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti yksityisoikeuden puolella. Viimesijaisuudestaan huolimatta koen, että myös rikosoikeuden on syytä osallistua tähän keskusteluun. Täten tutkin, missä tilanteissa tehokasta compliance-ohjelmaa voitaisiin hyödyntää oikeushenkilön rangaistusvastuun kontekstissa ja mitä merkitystä sillä voi olla oikeushenkilön rangaistusvastuun vastuuharkinnassa. Tutkimustehtäväni on määritellä tehokkaan compliance-ohjelman rikosoikeudellinen sisältö, jossa hyödynnän yllä kuvattuja tilanteita, joissa oikeushenkilön organisaatiohuolimattomuus voi käytännössä ilmetä. Systematisoimalla oikeuskäytäntöä ja -kirjallisuutta, pyrin tuomaan compliance-ohjelman johdonmukaisella tavalla osaksi rikosoikeudellista keskustelua.
Tutkielmani on päämetodiltaan lainopillinen, mutta hyödynnän tutkielmassani myös oikeusvertailua, jonka tarkoituksena on syventää compliance-ohjelman systematisointi- ja tulkintatyötä osana Suomen vastuujärjestelmää. Oikeusvertailun keskeisimpänä maana on Yhdysvallat. Kotimaisina päälähteinäni käytän Heli Korkka-Knutsin, Dan Heleniuksen ja Dan Fränden teosta Yleinen rikosoikeus (2020) ja Heikki Jaatisen teosta Oikeushenkilön rangaistusvastuu (2000). Ulkomainen päälähteeni on Biegelmanien teos Building a World-Class Compliance Program – Best Practices and Strategies for Success (2008). Korkka-Knuts on ainoa suomalainen tutkija, joka on kirjoittanut oikeushenkilön rangaistusvastuusta laajemmin nimenomaan organisaatiohuolimattomuuden kontekstissa, minkä vuoksi hänen julkaisunsa ovat merkittävässä roolissa tutkielmassani.
Tutkimukseni tuloksena on, että yhtiön toimintaan implementoidulla tehokkaalla compliance-ohjelmalla voi olla vaikutusta ainakin organisaatiohuolimattomuuteen perustuvassa oikeushenkilön rangaistusvastuun vastuuharkinnassa. Ollakseen tehokas, ohjelma tulee implementoida yhtiön toimintaan asianmukaisesti, sen noudattamista tulee valvoa ja ohjeistuksia päivittää tarpeen mukaan. Yrityskulttuurilla on tärkeä merkitys tehokkaan compliance-ohjelman implementoinnissa. Ollakseen tehokas, yhtiön toimintakulttuurin sekä compliance-ohjeistusten tulisikin olla linjassa toistensa kanssa.
Osana yritysvastuukeskustelua compliance-ohjelmat ovat nousseet Suomessa keskustelun aiheeksi viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti yksityisoikeuden puolella. Viimesijaisuudestaan huolimatta koen, että myös rikosoikeuden on syytä osallistua tähän keskusteluun. Täten tutkin, missä tilanteissa tehokasta compliance-ohjelmaa voitaisiin hyödyntää oikeushenkilön rangaistusvastuun kontekstissa ja mitä merkitystä sillä voi olla oikeushenkilön rangaistusvastuun vastuuharkinnassa. Tutkimustehtäväni on määritellä tehokkaan compliance-ohjelman rikosoikeudellinen sisältö, jossa hyödynnän yllä kuvattuja tilanteita, joissa oikeushenkilön organisaatiohuolimattomuus voi käytännössä ilmetä. Systematisoimalla oikeuskäytäntöä ja -kirjallisuutta, pyrin tuomaan compliance-ohjelman johdonmukaisella tavalla osaksi rikosoikeudellista keskustelua.
Tutkielmani on päämetodiltaan lainopillinen, mutta hyödynnän tutkielmassani myös oikeusvertailua, jonka tarkoituksena on syventää compliance-ohjelman systematisointi- ja tulkintatyötä osana Suomen vastuujärjestelmää. Oikeusvertailun keskeisimpänä maana on Yhdysvallat. Kotimaisina päälähteinäni käytän Heli Korkka-Knutsin, Dan Heleniuksen ja Dan Fränden teosta Yleinen rikosoikeus (2020) ja Heikki Jaatisen teosta Oikeushenkilön rangaistusvastuu (2000). Ulkomainen päälähteeni on Biegelmanien teos Building a World-Class Compliance Program – Best Practices and Strategies for Success (2008). Korkka-Knuts on ainoa suomalainen tutkija, joka on kirjoittanut oikeushenkilön rangaistusvastuusta laajemmin nimenomaan organisaatiohuolimattomuuden kontekstissa, minkä vuoksi hänen julkaisunsa ovat merkittävässä roolissa tutkielmassani.
Tutkimukseni tuloksena on, että yhtiön toimintaan implementoidulla tehokkaalla compliance-ohjelmalla voi olla vaikutusta ainakin organisaatiohuolimattomuuteen perustuvassa oikeushenkilön rangaistusvastuun vastuuharkinnassa. Ollakseen tehokas, ohjelma tulee implementoida yhtiön toimintaan asianmukaisesti, sen noudattamista tulee valvoa ja ohjeistuksia päivittää tarpeen mukaan. Yrityskulttuurilla on tärkeä merkitys tehokkaan compliance-ohjelman implementoinnissa. Ollakseen tehokas, yhtiön toimintakulttuurin sekä compliance-ohjeistusten tulisikin olla linjassa toistensa kanssa.