Suomi-kuva kelluu : Suomen maakuva osana "kansallista selviytymisstrategiaa" ja länsisuuntausta 1990-1994
Junttila, Joonas (2023-05-15)
Suomi-kuva kelluu : Suomen maakuva osana "kansallista selviytymisstrategiaa" ja länsisuuntausta 1990-1994
(15.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956546
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956546
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen maakuvaa vuosina 1990–1994. Näkökulmana aiheessa on Suomen valtiontalouden jyrkkä heikentyminen kylmän sodan päättyessä ja maan samanaikainen pyrkimys integroitua länteen. Tutkimuksen lähtöpistettä edustaa Kansainvälisen tiedottamisen neuvottelukunta Kantinen loppuraportin julkaisu 1990. Tämä tutkimus pyrkii avaamaan Kantinen myöhäisemmät vaiheet ja sen julkisen vastaanoton osana valtioneuvoston kulttuurihanketta. Kulttuurihanke perustettiin valtioneuvoston toimesta 1992 ja sen tavoite oli aloittaa yhteiskunnallinen arvokeskustelu Suomen tulevaisuuden suuntaviivoista. Samalla valtioneuvosto halusi kulttuurihankkeen avulla korottaa kulttuurin arvoa kansallisessa päätöksenteossa. Loppuraportti haluttiin myös tuoda käsitellyksi osana kulttuurihanketta.
Tutkielma kysyy, miksi Suomen maakuva haluttiin päivittää kylmän sodan päättyessä? Samoin tutkielma avaa viestinnässä käytettyä keinovalikoimaa. Kysymykseen vastataan Kantinetta koskevalla arkistoaineistolla, eli valtioneuvoston kulttuurihanketta koskevalla aineistolla. Tutkimuksessa myös tuodaan esiin ulkoministeriön vastuualue – Suomen menestyminen kansainvälistyvässä maailmassa – osana kulttuurihanketta. Nämä aineistot löytyvät Kansallisarkistosta. Toinen primääriaineisto sisältää Suomen ulkomaanedustustojen vastaukset niille suunnattuun kyselyyn 1993. Siinä ulkomaantiedotus toivoi lähetystöiltä palautetta käytettäviin keinoihin ja Suomelle lanseeratuille tunnuslauseisiin. Tämä aineisto löytyy ulkoministeriön arkistosta.
Maakuvaa hyödyntämällä valtiot pyrkivät herättämään huomiota ja saavuttamaan kilpailuetua kansainvälisillä areenoilla. Samalla maakuva toimii myös kansallisen itsemäärityksen välineenä. Suomen tapauksessa 1990-luvun taitteen geopoliittinen sekä taloudellinen muutos oli valtava ja maakuva joutui siksi uudelleen määrittelyn kohteeksi. Tutkimuksen eri luvut muodostavat erilaisia tasoja, jossa tilannetta pohdittiin. Kaksi ensimmäistä käsittelevät keskustelua maan rajojen sisäpuolella ja kolmas luku tuo kansainvälisen palautteen Suomen senhetkisestä imagosta. Näillä erilaisilla lähestymistavoilla tutkimus pyrkii löytämään aiheesta erilaisia havaintoja ja analysoimaan niitä.
Tutkimuksen päähavainto on maakuvan irrallisuus uudessa tilanteessa. Tarve imagon päivitykselle oli halu tulla hyväksytyksi osaksi länsimaita ja jättää kylmän sodan aikainen mielikuva historiaan. Samalla kansallinen itsetunto, joka oli kokenut kolauksen laman aikana, alkoi parantua Suomen liityttyä osaksi Euroopan unionia 1995.
Tutkielma kysyy, miksi Suomen maakuva haluttiin päivittää kylmän sodan päättyessä? Samoin tutkielma avaa viestinnässä käytettyä keinovalikoimaa. Kysymykseen vastataan Kantinetta koskevalla arkistoaineistolla, eli valtioneuvoston kulttuurihanketta koskevalla aineistolla. Tutkimuksessa myös tuodaan esiin ulkoministeriön vastuualue – Suomen menestyminen kansainvälistyvässä maailmassa – osana kulttuurihanketta. Nämä aineistot löytyvät Kansallisarkistosta. Toinen primääriaineisto sisältää Suomen ulkomaanedustustojen vastaukset niille suunnattuun kyselyyn 1993. Siinä ulkomaantiedotus toivoi lähetystöiltä palautetta käytettäviin keinoihin ja Suomelle lanseeratuille tunnuslauseisiin. Tämä aineisto löytyy ulkoministeriön arkistosta.
Maakuvaa hyödyntämällä valtiot pyrkivät herättämään huomiota ja saavuttamaan kilpailuetua kansainvälisillä areenoilla. Samalla maakuva toimii myös kansallisen itsemäärityksen välineenä. Suomen tapauksessa 1990-luvun taitteen geopoliittinen sekä taloudellinen muutos oli valtava ja maakuva joutui siksi uudelleen määrittelyn kohteeksi. Tutkimuksen eri luvut muodostavat erilaisia tasoja, jossa tilannetta pohdittiin. Kaksi ensimmäistä käsittelevät keskustelua maan rajojen sisäpuolella ja kolmas luku tuo kansainvälisen palautteen Suomen senhetkisestä imagosta. Näillä erilaisilla lähestymistavoilla tutkimus pyrkii löytämään aiheesta erilaisia havaintoja ja analysoimaan niitä.
Tutkimuksen päähavainto on maakuvan irrallisuus uudessa tilanteessa. Tarve imagon päivitykselle oli halu tulla hyväksytyksi osaksi länsimaita ja jättää kylmän sodan aikainen mielikuva historiaan. Samalla kansallinen itsetunto, joka oli kokenut kolauksen laman aikana, alkoi parantua Suomen liityttyä osaksi Euroopan unionia 1995.