Kuinka Suomen lukiolaiset voivat - hyvin, huonosti vai hyvin huonosti? : MINKÄLAISIA MUUTOKSIA LUKIOLAISTEN PSYKOSOSIAALISESSA HYVINVOINNISSA ON TAPAHTUNUT VUOSIEN 2019 JA 2022 LUKIOLAISBAROMETRIEN VALOSSA?
Arvilommi, Hanna (2023-06-20)
Kuinka Suomen lukiolaiset voivat - hyvin, huonosti vai hyvin huonosti? : MINKÄLAISIA MUUTOKSIA LUKIOLAISTEN PSYKOSOSIAALISESSA HYVINVOINNISSA ON TAPAHTUNUT VUOSIEN 2019 JA 2022 LUKIOLAISBAROMETRIEN VALOSSA?
(20.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192166
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192166
Tiivistelmä
Koulutuspoliittiset uudistukset ja koronapandemia ovat vaikuttaneet monin eri tavoin lukiolaisten arkeen ja koulunkäyntiin. Tutkielmassani tarkastelen, minkälaisia muutoksia lukiolaisten psykososiaalisessa hyvinvoinnissa on tapahtunut vuosien 2019 ja 2022 välisenä aikana ja onko sukupuolten (nainen ja mies) välillä havaittavissa merkitsevää eroa. Aineistona ovat Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tuottamat Lukiolaisbarometrit vuosilta 2019 (N=3 062) ja 2022 (N=6 469). Tiedonkeruut on toteutettu Suomessa toimivien lukioiden kautta verkkokyselyinä. Niiden tarkoituksena on tuottaa seu¬rantatietoa lukioissa opiskelevien omista kokemuksista opintoihin, arkeen, hyvinvointiin ja tulevaisuu¬den näkymiin liittyen. Nämä kaksi tutkimusaineistoa mahdollistavat osittaisen vertailun.
Tutkielman teoriaosuudessa luon katsauksen yhteiskunnallisten olosuhteiden lisäksi nuoruuteen tyypillisesti liitettyihin piirteisiin ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi esittelen hyvinvoinnin tarkastelussa sovellettua teoriaa sekä tutkimusaiheen kannalta keskeisimpiä viimeaikaisia tutkimustuloksia.
Koska tutkimuskohteena on moniulotteinen ilmiö, olen kartoittanut pääkomponenttianalyysilla isosta määrästä muuttujia toisistaan kohtuullisen riippumattomia alijoukkoja, jotka ilmentävät samaa asiaa. Tarkoituksena on, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin tarkasteltavaa ilmiötä, eli lukiolaisten psykososiaalista hyvinvointia. Tuloksena olen saanut muodostettua aineistosta viisi pääkomponenttia, jotka olen nimennyt psykososiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksiksi. Nämä ovat 1) perhe ja läheissuhteet, 2) arjen kuormitus, 3) yhteisöllinen ja turvallinen toimintaympäristö, 4) netin ja somen rooli sekä 5) sosiaalinen toimintakyky. Tarkastelen lukiolaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin muutoksia näiden ulottuvuuksien kautta.
Tutkimuksessa selviää, että lukiolaisten psykososiaalinen hyvinvointi on heikentynyt tarkasteluvuosien välillä. Muutos on havaittavissa useimmissa edellä mainituissa hyvinvoinnin ulottuvuuksissa, ja se on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Lisäksi useimpien tarkastelun kohteena olleiden ulottuvuuksien osalta tyttöjen hyvinvointi oli heikentynyt voimakkaammin kuin poikien. Tämä vahvistaa osaltaan aikaisempia tutkimustuloksia ja osoittaa samalla merkittävän tarpeen tyttöjen psykososiaalista hyvinvointia kartoittavalle laajemmalle tutkimukselle.
Tutkielman teoriaosuudessa luon katsauksen yhteiskunnallisten olosuhteiden lisäksi nuoruuteen tyypillisesti liitettyihin piirteisiin ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Lisäksi esittelen hyvinvoinnin tarkastelussa sovellettua teoriaa sekä tutkimusaiheen kannalta keskeisimpiä viimeaikaisia tutkimustuloksia.
Koska tutkimuskohteena on moniulotteinen ilmiö, olen kartoittanut pääkomponenttianalyysilla isosta määrästä muuttujia toisistaan kohtuullisen riippumattomia alijoukkoja, jotka ilmentävät samaa asiaa. Tarkoituksena on, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin tarkasteltavaa ilmiötä, eli lukiolaisten psykososiaalista hyvinvointia. Tuloksena olen saanut muodostettua aineistosta viisi pääkomponenttia, jotka olen nimennyt psykososiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksiksi. Nämä ovat 1) perhe ja läheissuhteet, 2) arjen kuormitus, 3) yhteisöllinen ja turvallinen toimintaympäristö, 4) netin ja somen rooli sekä 5) sosiaalinen toimintakyky. Tarkastelen lukiolaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin muutoksia näiden ulottuvuuksien kautta.
Tutkimuksessa selviää, että lukiolaisten psykososiaalinen hyvinvointi on heikentynyt tarkasteluvuosien välillä. Muutos on havaittavissa useimmissa edellä mainituissa hyvinvoinnin ulottuvuuksissa, ja se on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Lisäksi useimpien tarkastelun kohteena olleiden ulottuvuuksien osalta tyttöjen hyvinvointi oli heikentynyt voimakkaammin kuin poikien. Tämä vahvistaa osaltaan aikaisempia tutkimustuloksia ja osoittaa samalla merkittävän tarpeen tyttöjen psykososiaalista hyvinvointia kartoittavalle laajemmalle tutkimukselle.