VANHEMPIEN KOULUTUKSEN YHTEYS ALLE KOLMEVUOTIAIDEN VARHAISKASVATUKSEEN : VARHAISKASVATUKSEN ERIARVOISUUS EUROOPAN OECD-MAISSA
Välimäki, Sanni (2023-06-12)
VANHEMPIEN KOULUTUKSEN YHTEYS ALLE KOLMEVUOTIAIDEN VARHAISKASVATUKSEEN : VARHAISKASVATUKSEN ERIARVOISUUS EUROOPAN OECD-MAISSA
(12.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192703
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192703
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on varhaiskasvatuksen eriarvoisuus Euroopassa. Varhaiskasvatus on olennainen osa perhepolitiikkaa, ja sillä on positiivisia vaikutuksia niin lapsen kehitykseen kuin myös naisten työmarkkina-asemaan. Erityisesti varhaiskasvatuksesta hyötyvät haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Kuitenkin samaan aikaan tämä ryhmä on harvemmin hoidossa. Tässä tutkielmassa tutkitaan miten maiden erilaiset piirteet (kuten sukupuolten tasa-arvo ja varhaiskasvatusmenot) vaikuttavat käytön eriarvoisuuteen.
Tutkielman aineistona on Eurostatin European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC) vuodelta 2018. Tutkimusjoukkona on alle kolmevuotiaiden vanhemmat Euroopan OECD-maissa. Otoskoko on yhteensä 9 387 vanhempaa 24 Euroopan maasta. Eriarvoisuutta mitataan vanhemman koulutustason mukaan. Koulutuksen ja maiden piirteiden (sukupuolten tasa-arvo, varhaiskasvatuksen julkiset menot, asenne mieselättäjyyttä kohtaan ja naisten työmarkkina-asema) välistä yhteyttä tarkastellaan yhteisvaikutusten kautta. Tutkimuksen menetelmänä on logistinen satunnaiskerroinmalli.
Koulutuksen yhteys varhaiskasvatukseen vaihtelee Euroopan maissa. Maiden eri piirteiden vaikutus siihen, kuinka voimakas yhteys koulutuksella on, on selkeä. Korkeammat varhaiskasvatusmenot, sukupuolten tasa-arvo ja tasa-arvoisen elättäjämallin kannatus ennustavat pienempiä koulutusryhmien välisiä eroja varhaiskasvatukseen osallistumisessa. Sen sijaan muissa maissa erot ovat usein tilastollisesti merkitseviä ja varsinkin vain perusasteen käyneet käyttävät varhaiskasvatusta harvemmin verrattuna muihin ryhmiin.
Tutkielman aineistona on Eurostatin European Union Statistics on Income and Living Conditions (EU-SILC) vuodelta 2018. Tutkimusjoukkona on alle kolmevuotiaiden vanhemmat Euroopan OECD-maissa. Otoskoko on yhteensä 9 387 vanhempaa 24 Euroopan maasta. Eriarvoisuutta mitataan vanhemman koulutustason mukaan. Koulutuksen ja maiden piirteiden (sukupuolten tasa-arvo, varhaiskasvatuksen julkiset menot, asenne mieselättäjyyttä kohtaan ja naisten työmarkkina-asema) välistä yhteyttä tarkastellaan yhteisvaikutusten kautta. Tutkimuksen menetelmänä on logistinen satunnaiskerroinmalli.
Koulutuksen yhteys varhaiskasvatukseen vaihtelee Euroopan maissa. Maiden eri piirteiden vaikutus siihen, kuinka voimakas yhteys koulutuksella on, on selkeä. Korkeammat varhaiskasvatusmenot, sukupuolten tasa-arvo ja tasa-arvoisen elättäjämallin kannatus ennustavat pienempiä koulutusryhmien välisiä eroja varhaiskasvatukseen osallistumisessa. Sen sijaan muissa maissa erot ovat usein tilastollisesti merkitseviä ja varsinkin vain perusasteen käyneet käyttävät varhaiskasvatusta harvemmin verrattuna muihin ryhmiin.