Aseellinen hyökkäys ja huomattava aseellisen hyökkäyksen uhka poikkeusoloina

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää miten ja milloin voidaan poiketa perusoikeuksista sekä rajoittaa perusoikeuksia aseellisen hyökkäyksen ja huomattavan aseellisen hyökkäyksen uhan tilanteissa. Tutkielma käsittelee sekä perusoikeuksien yleisiä rajoitusedellytyksiä että niiden tilapäisiä poikkeuksia, pääpaino on poikkeuksissa perusoikeuksista. Lisäksi tutkielma pyrkii selvittämään, onko nykyhetken lainsäädäntö riittävä näissä tilanteissa. Kyse on oikeusdogmaattisesta tutkielmasta – jossa systematisoidaan, tutkitaan ja selvennetään voimassa olevaa, poikkeusoloja koskevaa lainsäädäntöä. Tutkielma käsittelee myös esimerkiksi sitä, miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaisi Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen tai huomattavan aseellisen hyökkäyksen uhan tilanteessa. Tutkimusmateriaalina on käytetty lainsäädäntöä, lain valmistelutöitä, oikeuskirjallisuutta, lakien esitöitä sekä jossain määrin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja. Aseellisen hyökkäyksen tilanteissa pitää tapahtua konkreettinen hyökkäys, jonka perusteella voidaan todeta, että se täyttää poikkeusolojen määritelmän. Aseellinen hyökkäys on tulkinnanvarainen käsite ja sen määritelmä on muuttunut radikaalisti viime vuosina. Nykyään epäsymmetriset uhat, kuten suurimittaiset tietoverkkohyökkäykset, ovat huomattavasti todennäköisempiä unionimaihin kohdistuvia uhkia kuin perinteiset sotilaalliset hyökkäykset. On kuitenkin vaikea antaa selkeää vastausta kysymykseen siitä millainen tietoverkkohyökkäys vastaa aseellista hyökkäystä. Myös Naton puolustusvelvoite koskee kyberhyökkäyksiä mutta siitä ei ole löydettävissä oikeuskäytäntöä, jonka vuoksi on tulkinnanvaraista, millainen tietoverkkohyökkäys täyttää artiklan mukaisen puolustusvelvoitteen määritelmän. Huomattavan aseellisen hyökkäyksen uhan tilanteissa on kyse tietynlaisesta ennustamisesta. On niukasti ohjeistusta siitä, millainen tällainen uhka käytännössä on eikä varsinaista oikeuskäytäntöä ole. Tästä syystä on vaikea tehdä muita kuin teoreettisia arvioita siitä, millainen huomattava aseellisen hyökkäyksen uhka täyttäisi poikkeusolojen määritelmän.