Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Pörssiyhtiöiden lasikatto – miksi naiset eivät johda suomalaisia pörssiyhtiöitä? : Diskurssianalyysi mediateksteistä ja julkisesta keskustelusta

Gröndahl, Essi (2023-08-16)

Pörssiyhtiöiden lasikatto – miksi naiset eivät johda suomalaisia pörssiyhtiöitä? : Diskurssianalyysi mediateksteistä ja julkisesta keskustelusta

Gröndahl, Essi
(16.08.2023)
Katso/Avaa
Grondahl_Essi_opinnayte.pdf (793.6Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230904116932
Tiivistelmä
Naisjohtajuuden trendi on kasvava ja naisjohtajuudella onkin tutkitusti positiivisia vaikutuksia muun muassa organisaation suorituskykyyn, päätöksentekoon, strategiasuuntautuneisuuteen ja kognitiiviseen monimuotoisuuteen. Naisten pääsy yleisesti johtotehtäviin on kehittynyt suopeasti viime vuosina, mutta siitä huolimatta naiset ovat edelleen harvinaisia yritysten huippujohtajina. Naispuolisten huippujohtajien vähyys voidaan havaita myös suomalaisissa pörssiyhtiöissä – kesäkuussa 2023 132 pörssiyhtiöstä vain kymmenellä on naispuolinen toimitusjohtaja. Naisten vähyyttä yritysten johdossa kuvataan usein lasikaton metaforalla, joka kuvaa naisten kohtaamia näkymättömiä, organisatorisia esteitä, jotka rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan edetä korkean tason johtotehtäviin.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, miten ja millaisena lasikattoilmiö näyttäytyy suomalaisissa pörssiyhtiöissä naistoimitusjohtajien vähyyden näkökulmasta. Tutkittavaa aihetta lähestyttiin diskurssianalyyttisin keinoin, minkä johdosta tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sitä, miten lasikattoilmiötä käsitellään uutismedioissa ja julkisessa keskustelussa. Tämän lisäksi tutkielman päätutkimusongelmaa on täydennetty seuraavilla alatutkimuskysymyksillä: millaisia suomalaisten pörssiyhtiöiden naistoimitusjohtajien vähäisyyteen liittyviä diskursseja voidaan havaita mediateksteistä ja julkisesta keskustelusta sekä millaisia toimenpiteitä mediassa sekä julkisessa keskustelussa ehdotetaan naistoimitusjohtajuuden edistämiseksi ja tukemiseksi suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu lasikattoteoriasta, roolikongruenssiteoriasta sekä kaksoissidosteoriasta. Edellä mainittujen teorioiden lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sosiaalisesti tuotettua sukupuolen käsitettä sekä sukupuolittunutta johtamisajattelua muun muassa maskuliinisten johtamisteorioiden tarkastelun muodossa. Naisjohtajuuden sääntelyyn liittyen tutkielmassa käsitellään myös pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia, itsesääntelyä ja vuoden 2022 lopussa voimaantullutta sukupuolikiintiödirektiiviä.

Tutkimus toteutettiin diskurssianalyysin metodein. Tutkimusaineisto kerättiin vuosilta 2015–2023 Helsingin Sanomista ja Kauppalehdessä julkaistuista naisjohtajuusaiheisista mediateksteistä sekä edellä mainittujen uutismedioiden verkkosivuilla käydyistä julkisista keskusteluista. Aineistoanalyysin tuloksena aineistosta nimettiin viisi päädiskurssia, jotka ovat rikotun lasikaton diskurssi, rikkomattoman lasikaton diskurssi, hyvä, paha sukupuolikiintiö -diskurssi, feminiinisen johtajuuden diskurssi sekä maskuliinisen johtajuuden diskurssi. Diskurssien sisällä suomalaisten pörssiyhtiöiden lasikattoilmiöstä sekä naistoimitusjohtajista ja heidän vähyydestään rakentui erilaisia representaatioita.

Diskurssianalyysin perusteella pörssiyhtiöiden lasikattoilmiön taustalla ovat epätasainen urakehitys, koulutusvalinnat ja -mahdollisuudet, sukupuolistereotyyppiset sukupuoliroolit sekä johtajuuden miesnormatiivisuus. Naistoimitusjohtajien vähäisyyttä selitetään yhtiöiden liiketoimintajohdon ja koulutusalavalintojen epätasaisella sukupuolijakaumalla. Naistoimitusjohtajuuden edistämiseksi esitetään sukupuolikiintiöiden lisäksi koulutusalojen tasavertaisempaa sukupuolijakaumaa sekä yhtiöiden omia konkreettisia tavoitteita liittyen esimerkiksi lasikattorakenteiden selvittämiseen ja naisten etenemiseen keskijohdosta ylöspäin.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit) [9076]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste