”ESG-pesu” vastuullisissa sijoitusrahastoissa : Haastattelututkimus ESG-pesun ilmenemisestä ja sen tunnistamisesta
Eriksson, Krista (2023-09-01)
”ESG-pesu” vastuullisissa sijoitusrahastoissa : Haastattelututkimus ESG-pesun ilmenemisestä ja sen tunnistamisesta
(01.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124189
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124189
Tiivistelmä
Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut valtavirran ilmiö ja vastuullisiksi luokiteltujen sijoitusvarojen osuus on jo yli kolmasosa kaikista sijoitusvaroista. Vastuullisten sijoituskohteiden määrä on lisääntynyt kuitenkin hitaammin kuin kysyntä. Tämä luo painetta houkutella sijoittajia virheellisillä vastuullisuusväitteillä. Tätä ilmiötä kutsutaan ESG-pesuksi. ESG-pesun riskiä korostaa se, että vastuulliselle sijoittamiselle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ovat esittäneet huolensa ESG-pesusta.
Aiemmissa akateemisissa tutkimuksissa on havaittu merkkejä rahastojen ESG-pesusta, ja niissä on tunnistettu tarve tutkia aihetta lisää. ESG-pesua ei ole tutkittu Suomen rahastokentässä. Tämä tutkimus pyrkii täyttämään tätä tutkimusaukkoa selvittämällä, miten ESG-pesu ilmenee vastuulliseksi luokitelluissa sijoitusrahastoissa, ja miten sijoitusrahastojen ESG-pesu voidaan tunnistaa. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen haastatellaan seitsemää rahoitusalalla toimivaa erittäin kokenutta vastuullisuusasiantuntijaa. Haastateltavat edustavat suomalaisia kestävän rahoituksen eri markkinaosapuolia, jotka jaetaan tässä tutkimuksessa kolmeen ryhmään: varainhoitajat, sijoittajat ja muut toimijat. Muut toimijat edustavat etenkin lainsäädännöllistä näkökulmaa. Tutkimusaineisto kerätään puolistrukturoiduilla haastatteluilla, ja aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen ensimmäinen johtopäätös on, että ESG-pesun ilmenemistä voidaan pitää keskeisenä riskinä Suomen rahastokentässä. On kuitenkin vaikea arvioida, missä määrin ESG-pesua ilmenee suomalaisilla sijoitusrahastomarkkinoilla. Tutkimustulosten perusteella suomalaiset sijoitusrahastot nähdään kuitenkin vähemmän alttiina ESG-pesun riskeille muihin maihin verrattuna. Yhtiökohtaisen ESG-datan saanti on kuitenkin varainhoitajien kohtaama keskeinen haaste tällä hetkellä.
Tutkimuksen toinen johtopäätös on, että sijoitusrahastojen ESG-pesua on tällä hetkellä vaikea tunnistaa, koska sen arvioimiseksi tarvittavaa standardoitua ESG-dataa on heikosti saatavilla, eikä yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä ja objektiivisia mittareita ole vielä olemassa. ESG-pesun tunnistamisessa sijoittajat tukeutuvat pitkälti ulkopuolisten toimijoiden vastuullisuusraportointiin ja -dataan. Aikaisempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että ulkopuolisten ESG-luokittajien ESG-pisteet korreloivat huonosti keskenään. Sijoittajat pyrkivät pienentämään ESG-pesun kohteeksi joutumisen riskiä solmimalla pitkäaikaisia palvelusuhteita luotettavaksi kokemiensa rahastoyhtiöiden kanssa. Parin vuoden päästä voimaan tulevan CSRD-direktiivin odotetaan auttavan ESG-pesun kitkemisessä.
Aiemmissa akateemisissa tutkimuksissa on havaittu merkkejä rahastojen ESG-pesusta, ja niissä on tunnistettu tarve tutkia aihetta lisää. ESG-pesua ei ole tutkittu Suomen rahastokentässä. Tämä tutkimus pyrkii täyttämään tätä tutkimusaukkoa selvittämällä, miten ESG-pesu ilmenee vastuulliseksi luokitelluissa sijoitusrahastoissa, ja miten sijoitusrahastojen ESG-pesu voidaan tunnistaa. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen haastatellaan seitsemää rahoitusalalla toimivaa erittäin kokenutta vastuullisuusasiantuntijaa. Haastateltavat edustavat suomalaisia kestävän rahoituksen eri markkinaosapuolia, jotka jaetaan tässä tutkimuksessa kolmeen ryhmään: varainhoitajat, sijoittajat ja muut toimijat. Muut toimijat edustavat etenkin lainsäädännöllistä näkökulmaa. Tutkimusaineisto kerätään puolistrukturoiduilla haastatteluilla, ja aineisto analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen ensimmäinen johtopäätös on, että ESG-pesun ilmenemistä voidaan pitää keskeisenä riskinä Suomen rahastokentässä. On kuitenkin vaikea arvioida, missä määrin ESG-pesua ilmenee suomalaisilla sijoitusrahastomarkkinoilla. Tutkimustulosten perusteella suomalaiset sijoitusrahastot nähdään kuitenkin vähemmän alttiina ESG-pesun riskeille muihin maihin verrattuna. Yhtiökohtaisen ESG-datan saanti on kuitenkin varainhoitajien kohtaama keskeinen haaste tällä hetkellä.
Tutkimuksen toinen johtopäätös on, että sijoitusrahastojen ESG-pesua on tällä hetkellä vaikea tunnistaa, koska sen arvioimiseksi tarvittavaa standardoitua ESG-dataa on heikosti saatavilla, eikä yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä ja objektiivisia mittareita ole vielä olemassa. ESG-pesun tunnistamisessa sijoittajat tukeutuvat pitkälti ulkopuolisten toimijoiden vastuullisuusraportointiin ja -dataan. Aikaisempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että ulkopuolisten ESG-luokittajien ESG-pisteet korreloivat huonosti keskenään. Sijoittajat pyrkivät pienentämään ESG-pesun kohteeksi joutumisen riskiä solmimalla pitkäaikaisia palvelusuhteita luotettavaksi kokemiensa rahastoyhtiöiden kanssa. Parin vuoden päästä voimaan tulevan CSRD-direktiivin odotetaan auttavan ESG-pesun kitkemisessä.