Liikunnan yhteys nuorten toiminnalliseen valtimoterveyteen
Mäki, Laura (2023-09-19)
Liikunnan yhteys nuorten toiminnalliseen valtimoterveyteen
(19.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230925136598
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230925136598
Tiivistelmä
Sydän- ja verisuonitaudit ovat sairauksia, jotka heikentävät sydämen ja verisuonten toimintaa. Sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolinsyy, vaikka niitä voidaan ehkäistä ja hoitaa elintavoilla. On olemassa näyttöä siitä, että valtimosairauksien juuret ovat lapsuudessa. Soveltuvien pitkittäisaineistojen puutteen vuoksi lasten ja nuorten valtimoterveyden yhteyttä tautiriskiin keski-iässä on tutkittu vähän.
Syventävien opintojen opinnäytetyön aihe on vapaa-ajan liikunnan yhteys lasten ja nuorten valtimoiden toimintaan ja toiminnalliseen terveyteen. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään liikuntaa ja useita eri valtimoiden toiminnallisen terveyden muuttujia, kuten valtimoiden joustavuutta, pulssiaallon nopeutta ja endoteelista riippuvaa laajenemista (engl. flow-mediated dilation, FMD). Tutkielman kokeellisessa osassa tutkitaan vapaa-ajan liikunnan yhteyttä lasten ja nuorten vatsa-aortan ja kaulavaltimon joustavuuteen.
Tutkimuksen aineisto on osa SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjektia eli STRIP-tutkimusta (Simell et al., 2009).STRIP-tutkimus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen prospektiivinen satunnaistettu interventiotutkimus, joka tähtää sydänterveyden edistämiseen jo lapsuudesta lähtien. Seurannan aikana tutkittavien vapaa-ajan liikuntaa määritettiin itseraportoidulla MET-arvolla ja vatsa-aortan ja kaulavaltimon joustavuus mitattiin ultraäänen avulla. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden perusteella tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään kvartaalien avulla: inaktiivit (0- <5 MET t/vk), liikkuvat (5- <30 MET t/vk) ja paljon liikkuvat (≥30 MET t/vk). Opinnäytetyön empiiriseen osaan valittiin mukaan kaikki ne STRIP-tutkimuksen osallistujat, joilta oli mitattu vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus (MET t/vk), vatsa-aortan joustavuus ja kaulavaltimon joustavuus jokaisessa tutkitussa ikäpisteessä (13-, 15-, 17-, 19- ja 26-vuotiaana).
Tytöillä tai pojilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja vatsa-aortan tai kaulavaltimon joustavuuden kanssa, eikä luokitellulla liikunta-aktiivisuus-muuttujalla vatsa-aortan joustavuuden kanssa. Tytöillä liikkuvien (5–30 MET t/vk) kaulavaltimot olivat joustavampia kuin inaktiivien (0-5 MET t/vk) (p = 0,0073). Pojilla paljon liikkuvien (yli 30 MET t/vk) kaulavaltimot olivat vähemmän joustavia kuin inaktiivien (p = 0,0495).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja toiminnallisen valtimoterveyden yhteys on heikko ja osittain ristiriitainen nuorilla tytöillä ja pojilla. Ilmiön syiden selvittämiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia.
Syventävien opintojen opinnäytetyön aihe on vapaa-ajan liikunnan yhteys lasten ja nuorten valtimoiden toimintaan ja toiminnalliseen terveyteen. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään liikuntaa ja useita eri valtimoiden toiminnallisen terveyden muuttujia, kuten valtimoiden joustavuutta, pulssiaallon nopeutta ja endoteelista riippuvaa laajenemista (engl. flow-mediated dilation, FMD). Tutkielman kokeellisessa osassa tutkitaan vapaa-ajan liikunnan yhteyttä lasten ja nuorten vatsa-aortan ja kaulavaltimon joustavuuteen.
Tutkimuksen aineisto on osa SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjektia eli STRIP-tutkimusta (Simell et al., 2009).STRIP-tutkimus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen prospektiivinen satunnaistettu interventiotutkimus, joka tähtää sydänterveyden edistämiseen jo lapsuudesta lähtien. Seurannan aikana tutkittavien vapaa-ajan liikuntaa määritettiin itseraportoidulla MET-arvolla ja vatsa-aortan ja kaulavaltimon joustavuus mitattiin ultraäänen avulla. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden perusteella tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään kvartaalien avulla: inaktiivit (0- <5 MET t/vk), liikkuvat (5- <30 MET t/vk) ja paljon liikkuvat (≥30 MET t/vk). Opinnäytetyön empiiriseen osaan valittiin mukaan kaikki ne STRIP-tutkimuksen osallistujat, joilta oli mitattu vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus (MET t/vk), vatsa-aortan joustavuus ja kaulavaltimon joustavuus jokaisessa tutkitussa ikäpisteessä (13-, 15-, 17-, 19- ja 26-vuotiaana).
Tytöillä tai pojilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja vatsa-aortan tai kaulavaltimon joustavuuden kanssa, eikä luokitellulla liikunta-aktiivisuus-muuttujalla vatsa-aortan joustavuuden kanssa. Tytöillä liikkuvien (5–30 MET t/vk) kaulavaltimot olivat joustavampia kuin inaktiivien (0-5 MET t/vk) (p = 0,0073). Pojilla paljon liikkuvien (yli 30 MET t/vk) kaulavaltimot olivat vähemmän joustavia kuin inaktiivien (p = 0,0495).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden ja toiminnallisen valtimoterveyden yhteys on heikko ja osittain ristiriitainen nuorilla tytöillä ja pojilla. Ilmiön syiden selvittämiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia.