EKP:n määrällinen elvytys ja sen vaikutukset euroalueen varallisuuseroihin
Aaltonen, Arttu (2023-09-05)
EKP:n määrällinen elvytys ja sen vaikutukset euroalueen varallisuuseroihin
(05.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231006139180
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231006139180
Tiivistelmä
Euroopan Keskuspankki (EKP) joutui muiden keskuspankkien tavoin laajentamaan rahapolitiikan keinovalikoimaansa vastauksena finanssi- ja velkakriisiin. Ohjauskorkojen ollessa jo nollakorkorajan tuntumassa, rahapolitiikan epätavanomaisten keinojen käyttöönotto nähtiin välttämättömäksi. Yksi näistä keinoista olivat määrälliseksi elvytykseksi kutsutut (eng. Quantitative easing, QE) omaisuuserien osto-ohjelmat, joiden tavoitteena oli lisätä liikkeellä olevan rahan määrää ja kiihdyttää inflaatiota. Osto-ohjelmat ovat kuitenkin johtaneet EKP:n taseen merkittävään kasvuun ja kysymyksiä on herännyt niiden mahdollisista eriarvoisuutta lisäävistä vaikutuksista. Tässä tutkielmassa on tutkittu EKP:n määrällisen elvytyksen vaikutuksia euroalueen varallisuuseroihin vuosina 2014–2021. Tutkimuksen kohdemaina ovat Saksa, Ranska, Italia sekä Suomi ja aineistona on käytetty World Inequality Databasen (WID) dataa eri varallisuuserojen mittareista sekä dataa muista malleihin lisätyistä makrotaloudellisista muuttujista. Tutkielman empiirisessä osiossa on VAR-analyysin avulla pyritty vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Millainen kokonaisvaikutus EKP:n määrällisellä elvytyksellä on ollut euroalueen varallisuuseroihin ja miten määrällinen elvytys on vaikuttanut kohdemaiden inflaatioon ja osakkeiden hintoihin? Inflaation ja osakemarkkinoiden tarkastelulla voidaan pohtia määrällisen elvytyksen välittymiskanavista inflaatiokanavan sekä portfoliokanavan toimintaa.
Analyysin tulokset osoittavat määrällisen elvytyksen kokonaisvaikutuksen varallisuuseroihin olevan melko mitätön kaikissa kohdemaissa. Saksan ja Ranskan tapauksessa tilastollisesti merkittävää vaikutusta ei ole, Italiassa määrällinen elvytys on lievästi laskenut varallisuuseroja ja Suomessa nostanut niitä. Granger-kausaalisuutta muuttujien välillä ei kuitenkaan löydy, joten kokonaisvaikutuksen voidaan sanoa olevan mitätön. Määrällisen elvytyksen kuitenkin havaitaan nostavan niin inflaatiota kuin osakekurssejakin, mikä indikoi inflaatiokanavan sekä portfoliokanavan toimivuudesta. Teorian mukaan inflaation kiihtyminen laskee varallisuuseroja inflaatiokanavan kautta nettovelallisten velkojen reaaliarvojen laskiessa. Portfoliokanavan kautta osakekurssien nousu puolestaan kasvattaa varallisuuseroja osakkeita omistavien, rikkaiden kotitalouksien ollessa hyötyjinä.
Johtopäätöksinä tuloksista voidaan vetää inflaatiokanavan varallisuuseroja laskevan vaikutuksen ja portfoliokanavan varallisuuseroja kasvattavan vaikutuksen pitkälti kumoavan toisensa. Näin ollen määrällisen elvytyksen kokonaisvaikutus varallisuuseroihin on mitätön. Maiden välisiä eroja voidaan selittää osittain myös näiden kanavien avulla. Suomessa määrällisen elvytyksen vaikutus inflaatioon oli pienintä, mikä voi indikoida portfoliokanavan dominoivasta vaikutuksesta inflaatiokanavaan nähden. Myös kohdemaiden lähtötilanteet sekä määrällisen elvytyksen muut välittymiskanavat voivat selittää maiden välisiä eroja tuloksissa. Tiivistäen voidaan kuitenkin todeta, että pelättyä varallisuuseroja merkittävästi kasvattavaa vaikutusta ei löydy.
Analyysin tulokset osoittavat määrällisen elvytyksen kokonaisvaikutuksen varallisuuseroihin olevan melko mitätön kaikissa kohdemaissa. Saksan ja Ranskan tapauksessa tilastollisesti merkittävää vaikutusta ei ole, Italiassa määrällinen elvytys on lievästi laskenut varallisuuseroja ja Suomessa nostanut niitä. Granger-kausaalisuutta muuttujien välillä ei kuitenkaan löydy, joten kokonaisvaikutuksen voidaan sanoa olevan mitätön. Määrällisen elvytyksen kuitenkin havaitaan nostavan niin inflaatiota kuin osakekurssejakin, mikä indikoi inflaatiokanavan sekä portfoliokanavan toimivuudesta. Teorian mukaan inflaation kiihtyminen laskee varallisuuseroja inflaatiokanavan kautta nettovelallisten velkojen reaaliarvojen laskiessa. Portfoliokanavan kautta osakekurssien nousu puolestaan kasvattaa varallisuuseroja osakkeita omistavien, rikkaiden kotitalouksien ollessa hyötyjinä.
Johtopäätöksinä tuloksista voidaan vetää inflaatiokanavan varallisuuseroja laskevan vaikutuksen ja portfoliokanavan varallisuuseroja kasvattavan vaikutuksen pitkälti kumoavan toisensa. Näin ollen määrällisen elvytyksen kokonaisvaikutus varallisuuseroihin on mitätön. Maiden välisiä eroja voidaan selittää osittain myös näiden kanavien avulla. Suomessa määrällisen elvytyksen vaikutus inflaatioon oli pienintä, mikä voi indikoida portfoliokanavan dominoivasta vaikutuksesta inflaatiokanavaan nähden. Myös kohdemaiden lähtötilanteet sekä määrällisen elvytyksen muut välittymiskanavat voivat selittää maiden välisiä eroja tuloksissa. Tiivistäen voidaan kuitenkin todeta, että pelättyä varallisuuseroja merkittävästi kasvattavaa vaikutusta ei löydy.