Maahantulon rajoittaminen kansalaisuuden perusteella Schengen-järjestelmän kehyksissä : Ihmisoikeusnäkökulma Suomen periaatepäätökseen Venäjän kansalaisten maahantulon rajoittamisesta
Gräsbeck, Jens (2023-09-17)
Maahantulon rajoittaminen kansalaisuuden perusteella Schengen-järjestelmän kehyksissä : Ihmisoikeusnäkökulma Suomen periaatepäätökseen Venäjän kansalaisten maahantulon rajoittamisesta
Gräsbeck, Jens
(17.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231011139672
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231011139672
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee ja arvioi maahantulon rajoittamista Schengen-järjestelmän kehyksissä.
Kiinnostuksen kohteena ovat etenkin lyhytaikaisviisumit eli niin sanotut Schengen-viisumit, jotka
oikeuttavat 90 päivän oleskeluun Schengen-alueella 180 päivän ajanjaksona. Suomi on
valtioneuvoston periaatepäätöksellä 29. syyskuuta 2022 rajoittanut Venäjän kansalaisten maahantuloa.
Tavoitteena on ollut rajoittaa Venäjän liikekannallepanosta johtuvaa nopeasti lisääntyvää
turistimatkailua Venäjältä Suomeen ja Suomen kautta muualle. Rajoittamista on perusteltu Suomen
kansainvälisen aseman ja kansainvälisten suhteiden vaarantumisella.
Schengenin viisumisäännöstön mukaan viisumi evätään muun muassa tilanteessa, jossa hakija
mahdollisesti muodostaa uhan jonkin jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle,
kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille. Laajamittaista rajoittamista yhtä kansalaisuutta
kohtaan on kritisoitu yleisessä oikeudellisessa keskustelussa Baltian maiden, Puolan ja Suomen
rajoittamispäätöksien jälkeen. Tutkielma arvioi lainopillisin menetelmin ja etenkin systemaattisen
tulkinnan avulla rajoittamisen oikeudellista perustaa. Tähän kuuluu keskeisten
ihmisoikeusvelvoitteiden tarkasteleminen sekä EU-oikeudellisen kehyksen huomioiminen
kokonaisuudessaan. Materiaalina tutkimus käyttää oikeuskirjallisuutta ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Tärkeimpiä
lähdeteoksia ovat Steve Peersin EU Justice and Home Affairs Law: Volume I: EU Immigration and
Asylum Law ja Violeta Moreno-Laxin Accessing Asylum in Europe: Extraterritorial Border Controls
and Refugee Rights under EU Law.
Tutkielma osoittaa, että Suomen maahantulon rajoituksien oikeudellinen perusta on vahva ja keskeisiä
ihmisoikeusvelvoitteita on päätöksenteossa huomioitu ainakin muodollisesti. Rajahallinnassa valtioilla
on perinteisesti ollut laaja harkintavalta omien etujensa valvomisen osalta ja tämä näkyy Euroopan
unionin rajahallintastrategiassa edelleen. Viisumeista päättäminen kuuluu tämänhetkisen järjestelmän
mukaan jäsenmaiden toimivaltaan.
Kiinnostuksen kohteena ovat etenkin lyhytaikaisviisumit eli niin sanotut Schengen-viisumit, jotka
oikeuttavat 90 päivän oleskeluun Schengen-alueella 180 päivän ajanjaksona. Suomi on
valtioneuvoston periaatepäätöksellä 29. syyskuuta 2022 rajoittanut Venäjän kansalaisten maahantuloa.
Tavoitteena on ollut rajoittaa Venäjän liikekannallepanosta johtuvaa nopeasti lisääntyvää
turistimatkailua Venäjältä Suomeen ja Suomen kautta muualle. Rajoittamista on perusteltu Suomen
kansainvälisen aseman ja kansainvälisten suhteiden vaarantumisella.
Schengenin viisumisäännöstön mukaan viisumi evätään muun muassa tilanteessa, jossa hakija
mahdollisesti muodostaa uhan jonkin jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle,
kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille. Laajamittaista rajoittamista yhtä kansalaisuutta
kohtaan on kritisoitu yleisessä oikeudellisessa keskustelussa Baltian maiden, Puolan ja Suomen
rajoittamispäätöksien jälkeen. Tutkielma arvioi lainopillisin menetelmin ja etenkin systemaattisen
tulkinnan avulla rajoittamisen oikeudellista perustaa. Tähän kuuluu keskeisten
ihmisoikeusvelvoitteiden tarkasteleminen sekä EU-oikeudellisen kehyksen huomioiminen
kokonaisuudessaan. Materiaalina tutkimus käyttää oikeuskirjallisuutta ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Tärkeimpiä
lähdeteoksia ovat Steve Peersin EU Justice and Home Affairs Law: Volume I: EU Immigration and
Asylum Law ja Violeta Moreno-Laxin Accessing Asylum in Europe: Extraterritorial Border Controls
and Refugee Rights under EU Law.
Tutkielma osoittaa, että Suomen maahantulon rajoituksien oikeudellinen perusta on vahva ja keskeisiä
ihmisoikeusvelvoitteita on päätöksenteossa huomioitu ainakin muodollisesti. Rajahallinnassa valtioilla
on perinteisesti ollut laaja harkintavalta omien etujensa valvomisen osalta ja tämä näkyy Euroopan
unionin rajahallintastrategiassa edelleen. Viisumeista päättäminen kuuluu tämänhetkisen järjestelmän
mukaan jäsenmaiden toimivaltaan.