Rekrytointikieltosopimuksen solmimisen oikeudelliset rajoitukset
Granlund, Johan (2023-09-28)
Rekrytointikieltosopimuksen solmimisen oikeudelliset rajoitukset
(28.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231013140225
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231013140225
Tiivistelmä
Työoikeudellisesta rekrytointikieltosopimuksesta ei ole säädetty laissa, eikä tällaisesta rekrytointikieltosopimuksesta ole juurikaan oikeuskirjallisuutta tai oikeuskäytäntöä. Työoikeudellisessa kontekstissa rekrytointikieltosopimus on sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta rekrytoida entisen työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä. Yleensä kyseessä on velvoiteoikeudellinen sopimus, jonka käyttöön ei pääsääntöisesti liity rajoituksia. Joissakin tapauksissa rekrytointikieltosopimus voi tulla arvioitavaksi kilpailukieltosopimuksena, jolloin siihen soveltuvat eräät työsopimuslain rajoitukset.
Tutkielmassa on ollut keskeistä se, että voidaanko rekrytointikieltosopimusta ylipäätänsä rinnastaa kilpailukieltosopimukseen. Tutkimuksen perusteella selvisi, että rekrytointikieltosopimus voisi olla joissain tapauksissa rinnastettavissa kilpailukieltosopimukseksi. Mikäli rekrytointikieltosopimus rinnastetaan kilpailukieltosopimukseksi, rekrytointikieltosopimukseen sovelletaan kilpailukieltosopimusta koskevia työsopimuslain säännöksiä. Tällöin rekrytointikieltosopimuksen solmimiseen vaikuttaisi keskeisesti erityisen painavan syyn vaatimus ja muun muassa työnantajan korvausvelvollisuus rajoitusajalta. Jos tällaiselle rekrytointikieltosopimukselle ei ole erityisen painavaa syytä, ei sopimusta voida solmia. Korvausvelvollisuus taas rajoittaa käytännön näkökulmasta sopimuksen solmimista, kun työnantajan on maksettava työntekijälle korvaus rajoitusajalta. Työsopimuslaista johtuu myös muita rajoituksia rekrytointikieltosopimukselle, joka rinnastetaan kilpailukieltosopimukseksi.
Siten sellaisen rekrytointikieltosopimuksen, joka rinnastetaan kilpailukieltosopimukseksi, solmiminen edellyttää erityisen painavaa syytä. Rekrytointikieltosopimuksen solmimisen edellytyksenä oleva erityisen painavan syyn vaatimus on vastaavanlainen kuin perinteisessä kilpailukieltosopimuksessa. Työnantaja voi rekrytointikieltosopimuksella suojella samoja intressejä, kuten esimerkiksi liikesalaisuuksia tai kustantamansa erityiskoulutuksen hyötyjä. Siten myös kilpailukieltosopimukseksi rinnastettu rekrytointikieltosopimus voidaan joissain tilanteissa solmia tehokkaasti.
Olen käyttänyt pro gradu -tutkielmassani tutkimusmenetelmänä lainoppia. Olen systematisoinut ja tulkinnut aihetta käsittelevää lähdemateriaalia siten, että olen saanut vastauksia esittämiini tutkimuskysymyksiini. Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat oikeuskäytäntö sekä oikeuskirjallisuus, mutta merkittävässä roolissa ovat myös eri hallituksen esitykset ja perustuslakivaliokunnan lausunnot.
Tutkielmassa on ollut keskeistä se, että voidaanko rekrytointikieltosopimusta ylipäätänsä rinnastaa kilpailukieltosopimukseen. Tutkimuksen perusteella selvisi, että rekrytointikieltosopimus voisi olla joissain tapauksissa rinnastettavissa kilpailukieltosopimukseksi. Mikäli rekrytointikieltosopimus rinnastetaan kilpailukieltosopimukseksi, rekrytointikieltosopimukseen sovelletaan kilpailukieltosopimusta koskevia työsopimuslain säännöksiä. Tällöin rekrytointikieltosopimuksen solmimiseen vaikuttaisi keskeisesti erityisen painavan syyn vaatimus ja muun muassa työnantajan korvausvelvollisuus rajoitusajalta. Jos tällaiselle rekrytointikieltosopimukselle ei ole erityisen painavaa syytä, ei sopimusta voida solmia. Korvausvelvollisuus taas rajoittaa käytännön näkökulmasta sopimuksen solmimista, kun työnantajan on maksettava työntekijälle korvaus rajoitusajalta. Työsopimuslaista johtuu myös muita rajoituksia rekrytointikieltosopimukselle, joka rinnastetaan kilpailukieltosopimukseksi.
Siten sellaisen rekrytointikieltosopimuksen, joka rinnastetaan kilpailukieltosopimukseksi, solmiminen edellyttää erityisen painavaa syytä. Rekrytointikieltosopimuksen solmimisen edellytyksenä oleva erityisen painavan syyn vaatimus on vastaavanlainen kuin perinteisessä kilpailukieltosopimuksessa. Työnantaja voi rekrytointikieltosopimuksella suojella samoja intressejä, kuten esimerkiksi liikesalaisuuksia tai kustantamansa erityiskoulutuksen hyötyjä. Siten myös kilpailukieltosopimukseksi rinnastettu rekrytointikieltosopimus voidaan joissain tilanteissa solmia tehokkaasti.
Olen käyttänyt pro gradu -tutkielmassani tutkimusmenetelmänä lainoppia. Olen systematisoinut ja tulkinnut aihetta käsittelevää lähdemateriaalia siten, että olen saanut vastauksia esittämiini tutkimuskysymyksiini. Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat oikeuskäytäntö sekä oikeuskirjallisuus, mutta merkittävässä roolissa ovat myös eri hallituksen esitykset ja perustuslakivaliokunnan lausunnot.