COVID-19-pandemian vaikutus listautumisantien alihinnoitteluun : Empiirinen tutkimus Pohjoismaiden listautumismarkkinoilla
Fredrikson, Axel (2023-10-10)
COVID-19-pandemian vaikutus listautumisantien alihinnoitteluun : Empiirinen tutkimus Pohjoismaiden listautumismarkkinoilla
(10.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231016140388
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231016140388
Tiivistelmä
COVID-19-tauti levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi vuonna 2020. COVID-19-taudin aiheuttaja oli aiemmin täysin tuntematon ihmisten terveyttä ja henkeä uhkaava virus, johon ei ollut kehitetty lääkettä, minkä takia pandemian leviäminen aiheutti paljon epävarmuutta yhteiskunnassa. Epävarmuutta aiheutti myös se, että pandemian leviämisen hillitsemiseksi valtiot ympäri maailman asettivat rajoitustoimenpiteitä, joiden toimivuutta ei voitu etukäteen tietää. COVID-19-pandemian kasvattaman epävarmuuden on osoitettu vaikuttaneen myös rahoitusmarkkinoihin. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia sitä, onko COVID-19-pandemialla ollut vaikutuksia listautumisantien alihinnoitteluun.
Historian saatossa empiirisissä tutkimuksissa listautumisantien on osoitettu olevan keskimäärin alihinnoiteltuja käytännössä kaikkialla maailmassa. Alihinnoitteluilmiön syitä on selitetty aikaisemmassa kirjallisuudessa monilla erilaisilla teorioilla. Vahvimman kannatuksen ovat saaneet teoriat, joiden mukaan alihinnoittelu johtuu listautumisantiin osallistuvien osapuolien välisestä informaation epäsymmetriasta. Informaation epäsymmetriaan perustuvista teorioista erityisen vahvan teoreettisen ja empiirisen tuen on saanut Beattyn ja Ritterin (1986) teoria, jonka mukaan listautumisantien alihinnoittelu on sitä suurempaa mitä enemmän epävarmuutta listautuvan yrityksen arvoon liittyy ennen listautumisantia.
Tutkielman empiirisessä osiossa COVID-19-pandemian vaikutuksia listautumisantien alihinnoitteluun on tutkittu regressioanalyysillä. Regressioanalyysin selitettävänä muuttujana käytetään listautumisannin jälkeisen ensimmäisen kaupankäyntipäivän markkinakorjattua logaritmista tuottoa ja listautumisen jälkeistä volatiliteettia. Keskeisimpinä selittävinä muuttujina käytetään: (i) COVID-binäärimuuttujaa, joka osoittaa sen, onko kyseessä pandemian aikana järjestetty listautumisanti; sekä (ii) COVID-indeksejä, jotka kuvaavat COVID-19-taudin aiheuttamien tartunta- ja kuolemantapausmäärien kehitystä ja valtiollisten vastatoimien ja rajoitustoimien tiukkuutta. Lisäksi selittävinä muuttujina käytetään listautumisantiin ja listautuvaan yritykseen liittyviä ominaisuuksia, joiden on aiemmassa kirjallisuudessa havaittu vaikuttavan informaation epävarmuuteen. Empiirinen aineisto koostuu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 2018–2021 järjestetyistä listautumisanneista.
Tämän tutkielman empiiriset tulokset osoittavat, että COVID-19-pandemian aikana sekä listautumisantien alihinnoittelu että listautumisen jälkeinen volatiliteetti kasvoivat Pohjoismaissa, mikä voi selittyä pandemian myötä kasvaneella informaation epävarmuudella. COVID-19-pandemian aikana tartunta- ja kuolemamäärillä mitatun pandemian intensiteetin kasvu ei kuitenkaan johtanut suurempaan alihinnoitteluun, vaan tartunta- ja kuolemamäärien ja alihinnoittelun välinen yhteys oli negatiivinen. Pandemian intensiteetin ja alihinnoittelun välinen negatiiviseen yhteyteen voi vaikuttaa tässä tutkimuksessa käytetty tutkimusajanjakso: vaikka aiemmissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että epävarmuus rahoitusmarkkinoilla kasvoi COVID-19-pandemian alkuvaiheessa, niin useissa tutkimuksessa epävarmuuden on osoitettu vähentyneen pandemian edetessä, esimerkiksi rokotteiden kehityksen ja COVID-19-taudista saatavan tiedon lisääntymisen myötä.
Historian saatossa empiirisissä tutkimuksissa listautumisantien on osoitettu olevan keskimäärin alihinnoiteltuja käytännössä kaikkialla maailmassa. Alihinnoitteluilmiön syitä on selitetty aikaisemmassa kirjallisuudessa monilla erilaisilla teorioilla. Vahvimman kannatuksen ovat saaneet teoriat, joiden mukaan alihinnoittelu johtuu listautumisantiin osallistuvien osapuolien välisestä informaation epäsymmetriasta. Informaation epäsymmetriaan perustuvista teorioista erityisen vahvan teoreettisen ja empiirisen tuen on saanut Beattyn ja Ritterin (1986) teoria, jonka mukaan listautumisantien alihinnoittelu on sitä suurempaa mitä enemmän epävarmuutta listautuvan yrityksen arvoon liittyy ennen listautumisantia.
Tutkielman empiirisessä osiossa COVID-19-pandemian vaikutuksia listautumisantien alihinnoitteluun on tutkittu regressioanalyysillä. Regressioanalyysin selitettävänä muuttujana käytetään listautumisannin jälkeisen ensimmäisen kaupankäyntipäivän markkinakorjattua logaritmista tuottoa ja listautumisen jälkeistä volatiliteettia. Keskeisimpinä selittävinä muuttujina käytetään: (i) COVID-binäärimuuttujaa, joka osoittaa sen, onko kyseessä pandemian aikana järjestetty listautumisanti; sekä (ii) COVID-indeksejä, jotka kuvaavat COVID-19-taudin aiheuttamien tartunta- ja kuolemantapausmäärien kehitystä ja valtiollisten vastatoimien ja rajoitustoimien tiukkuutta. Lisäksi selittävinä muuttujina käytetään listautumisantiin ja listautuvaan yritykseen liittyviä ominaisuuksia, joiden on aiemmassa kirjallisuudessa havaittu vaikuttavan informaation epävarmuuteen. Empiirinen aineisto koostuu Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 2018–2021 järjestetyistä listautumisanneista.
Tämän tutkielman empiiriset tulokset osoittavat, että COVID-19-pandemian aikana sekä listautumisantien alihinnoittelu että listautumisen jälkeinen volatiliteetti kasvoivat Pohjoismaissa, mikä voi selittyä pandemian myötä kasvaneella informaation epävarmuudella. COVID-19-pandemian aikana tartunta- ja kuolemamäärillä mitatun pandemian intensiteetin kasvu ei kuitenkaan johtanut suurempaan alihinnoitteluun, vaan tartunta- ja kuolemamäärien ja alihinnoittelun välinen yhteys oli negatiivinen. Pandemian intensiteetin ja alihinnoittelun välinen negatiiviseen yhteyteen voi vaikuttaa tässä tutkimuksessa käytetty tutkimusajanjakso: vaikka aiemmissa tutkimuksissa on saatu vahvaa näyttöä siitä, että epävarmuus rahoitusmarkkinoilla kasvoi COVID-19-pandemian alkuvaiheessa, niin useissa tutkimuksessa epävarmuuden on osoitettu vähentyneen pandemian edetessä, esimerkiksi rokotteiden kehityksen ja COVID-19-taudista saatavan tiedon lisääntymisen myötä.