Oppivelvollisuuden laajenemiselle annetut merkitykset ja nuorten asema – diskurssianalyysi Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusosiossa käydystä oppivelvollisuuskeskustelusta

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on vuonna 2021 voimaan tullut oppivelvollisuusuudistus, joka pidensi oppivelvollisuuden koskemaan toisen asteen koulutuksia. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, millaisia merkityksiä oppivelvollisuuden laajenemiselle annetaan julkisessa keskustelussa ja miten nuoret asemoidaan kyseisessä keskustelussa. Teoriaosuudessa syvennytään oppivelvollisuuden historiaan ja suomalaisen koulutusjärjestelmän eri vaiheisiin sen alkuajoista tähän päivään saakka. Toisessa osassa perehdytään tarkemmin toisen asteen koulutuksiin ja kolmasluku käsittelee syrjäytymistematiikkaa, sekä nuoruutetta elämänvaiheena. Tutkimusaineistona on viisikymmentäyhdeksän Helsingin Sanomissa julkaistua mielipidekirjoitusta. Aineisto rajattiin ajallisesti ja sisällöllisesti kattamaan kaikki 12.3.2019- 23.9.2021 välillä julkaistut oppivelvollisuutta käsittelevät mielipidekirjoitukset. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka teoreettinen viitekehys nojaa sosiaalisen konstruktionismin ajatuksiin ja kielenkäytön seurauksia tuottavaan luonteeseen. Aineisto analysoitiin diskurssianalyyttisin keinoin. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin viisi erilaista diskurssia, joita olivat holhous-, kontrolli-, mahdollisuus-, investointi- ja sivistysdiskurssi. Nämä diskurssit antavat omia merkityksiään oppivelvollisuudelle ja asemoivat nuoret eri tavoin. Holhousdiskurssissa nuoret nähdään suojeltavina ja oppivelvollisuus holhoamisen keinona. Kontrollidiskurssi näkee oppivelvollisuuden tapana kontrolloida vastuuttomia nuoria. Mahdollisuusdiskurssissa tarkastellaan oppivelvollisuuden merkitystä tukea tarvitsevien nuorten ja tuen tarjoamisen ja mahdollistamisen kannalta. Investointidiskurssi näkee oppivelvollisuuden investointina ja nuoret tulevaisuuden työvoimana. Sivistysdiskurssissa korostetaan koulutuksen tuomaa sivistystä ja osaamista. Diskurssien sisällön esittelyn lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kyseisten diskurssien tuottamien puhetapojen potentiaalisia ideologisia seurauksia.