Historiallisen kansantaloustieteen ja historiantutkimuksen rajapinnoilla : E.G. Palménin varallisuuserohistoriallinen koulukunta
Martiskainen, Kristian (2023-09-25)
Historiallisen kansantaloustieteen ja historiantutkimuksen rajapinnoilla : E.G. Palménin varallisuuserohistoriallinen koulukunta
(25.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231024141227
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231024141227
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Suomessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vaikuttaneen varallisuuserohistoriallisen koulukunnan tutkimustoiminnan historiografiaa sekä aatehistoriallista taustaa. Historiantutkija E.G. Palmén alkoi 1890-luvulla tutkia historiallisia varallisuuseroja Ruotsin valtakunnan itäisten osien alueelta keskiajalta sekä varhaismodernilta ajalta. Tavoitteena oli muodostaa laajamittainen tutkimushanke Tutkimuksia Suomen taloudellisista oloista Vaasan hallitsijain aikana, mutta hanke kuitenkin keskeytyi. Hän aloitti hankkeen tarkastelemalla Huittisten alueen varallisuuseroja 1500- ja 1600-luvuilta tutkimuksessaan Tutkimuksia muinaisen Huittisten taloudellisista oloista (1896). Lisäksi Palmén rekrytoi tutkimushankkeeseensa oppilaita, jotka pyrkivät toteuttamaan hänen suunnitelmaansa. Muun muassa kansantaloustieteilijä J.H. Vennola osallistui väitöskirjallaan Pohjois-Suomen maalaisvarallisuus 16:lla ja 17:llä vuosisadalla (1900) Palménin tutkimushankkeeseen.
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Palménin varallisuuserohistoriallisen koulukunnan luonnetta, varallisuuserohistoriallisten tutkimusten tavoitteita, tutkimuksellisia perusteita sekä metodologiaa. Lisäksi päämääränä on yhdistää tutkimukselliset tavoitteet, perusteet sekä metodologia aatehistorialliseen taustaansa. Huomiota kiinnitetään aikaisemman tutkimuksen oletuksiin klassisen positivismin, lamprechtilaisen historiantutkimuksen suuntauksen sekä historiallisen kansantaloustieteen koulukunnan rooliin E.G. Palménin ajattelussa. Tarkastelun kohteena on erityisesti näiden koulukuntien vaikutus Palménin koulukunnan tutkimustoimintaan. Lisäksi tarkastellaan historiantutkija Hans Forssellin vaikutusta Palménin ja hänen koulukuntansa tutkimustoimintaan. Aineistona tutkielmassa käytetään varallisuuserohistoriallisia tutkimuksia, kirjeenvaihtoa, muistiinpanoja sekä Historiallisen Yhdistyksen ja Kansantaloudellisen Yhdistyksen jäsenluetteloita. Tutkielman keskiössä ovat Palménin Tutkimuksia muinaisen Huittisten taloudellisista oloista sekä Vennolan Pohjois-Suomen maalaisvarallisuus 16:lla ja 17:llä vuosisadalla.
Metodologisena sekä teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii aatehistorian teoreettinen viitekehys. Tutkimusmenetelminä tutkielmassa on hyödynnetty erityisesti vaikutemalleja sekä kontekstualisointia.
Tutkielmassa havaitaan, että varallisuuserohistoriallinen koulukunta ammensi vaikutteita tutkimustoimintaansa erityisesti historiallisen kansantaloustieteen koulukunnasta. Myös lamprechtilaisella tutkimussuuntauksella sekä Hans Forssellilla oli vaikutuksensa koulukunnan tutkimustoimintaan ja sen sisällä muodostuneisiin tutkimuksiin.
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Palménin varallisuuserohistoriallisen koulukunnan luonnetta, varallisuuserohistoriallisten tutkimusten tavoitteita, tutkimuksellisia perusteita sekä metodologiaa. Lisäksi päämääränä on yhdistää tutkimukselliset tavoitteet, perusteet sekä metodologia aatehistorialliseen taustaansa. Huomiota kiinnitetään aikaisemman tutkimuksen oletuksiin klassisen positivismin, lamprechtilaisen historiantutkimuksen suuntauksen sekä historiallisen kansantaloustieteen koulukunnan rooliin E.G. Palménin ajattelussa. Tarkastelun kohteena on erityisesti näiden koulukuntien vaikutus Palménin koulukunnan tutkimustoimintaan. Lisäksi tarkastellaan historiantutkija Hans Forssellin vaikutusta Palménin ja hänen koulukuntansa tutkimustoimintaan. Aineistona tutkielmassa käytetään varallisuuserohistoriallisia tutkimuksia, kirjeenvaihtoa, muistiinpanoja sekä Historiallisen Yhdistyksen ja Kansantaloudellisen Yhdistyksen jäsenluetteloita. Tutkielman keskiössä ovat Palménin Tutkimuksia muinaisen Huittisten taloudellisista oloista sekä Vennolan Pohjois-Suomen maalaisvarallisuus 16:lla ja 17:llä vuosisadalla.
Metodologisena sekä teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii aatehistorian teoreettinen viitekehys. Tutkimusmenetelminä tutkielmassa on hyödynnetty erityisesti vaikutemalleja sekä kontekstualisointia.
Tutkielmassa havaitaan, että varallisuuserohistoriallinen koulukunta ammensi vaikutteita tutkimustoimintaansa erityisesti historiallisen kansantaloustieteen koulukunnasta. Myös lamprechtilaisella tutkimussuuntauksella sekä Hans Forssellilla oli vaikutuksensa koulukunnan tutkimustoimintaan ja sen sisällä muodostuneisiin tutkimuksiin.