Kolonialismi muodin kopiointikulttuurissa : Kolonialismin vaikutukset ja sen ilmeneminen ultrapikamuodissa
Jestoi, Ellenetta (2023-10-23)
Kolonialismi muodin kopiointikulttuurissa : Kolonialismin vaikutukset ja sen ilmeneminen ultrapikamuodissa
(23.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146985
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146985
Tiivistelmä
Kolonialismi mielletään usein vain yhdeksi taaksejääneeksi historialliseksi aikakaudeksi. Kolonialismi vaikuttaa ja ilmene kuitenkin edelleen vahvasti yhteiskunnassamme. Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan kolonialismin vaikutuksia ultrapikamuodin kopiointikulttuurissa. Immateriaalioikeusjärjestelmän juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuolelle, jota on nimitetty korkean imperialismin ajaksi. Tällöin vakiintui eurosentrinen yksilökeskeinen ja taloudellista kasvua tavoitteleva aineettomia oikeuksia koskeva järjestelmä, joka pohjautuu vahvasti kolonialismin aikaisiin arvomaailmoihin ja palvelee parhaiten niitä tahoja, joiden näkemykset vastaavat tätä yksilökeskeistä järjestelmää.
Kopioiminen ei ole millään tavalla uusi ilmiö muotiteollisuudessa, vaan sitä on tapahtunut aina. Teknologian kehityksen myötä muotiteollisuus on monen muun alan tavoin kehittynyt ja muokkautunut. Muotiteollisuudessa tapahtuva kopiointi tapahtuu entistä nopeammin muun muassa sosiaalisen median ja tekoälyn avulla ja näihin keinoihin tukeutuvat nimenomaan ultrapikamuotiyritykset. Kopioinnin ja kulttuurisen omimisen kohteeksi ovat pitkään joutuneet alkuperäiskansat, mutta teknologian kehityksen myötä tällainen haitallinen kopioiminen on laajentunut koskemaan myös yksittäisiä rodullistettuja suunnittelijoita, jolloin keskusteluun on kehittynyt uusi käsite, syntyperästä johtuva kopiointi.
Tutkielmassa tullaan tarkastelemaan millä tavoin nämä kolonialismin jäänteet ilmenevät muotiteollisuuden kopiointikulttuurissa ja mitkä seikat tähän ovat vaikuttaneet. Tematiikkaa tarkastellaan siten, että termit kulttuurinen omiminen ja syntyperästä johtuva kopiointi kulkevat rintarinnan. Tällöin tematiikan aihepiirin on mahdollista sisällyttää yksittäiset suunnittelijat, jotka ovatkin tämän tutkielman keskiössä.
Tutkimusmetodina on käytetty metodista pluralismia ja sääntelyteoreettista tutkimusta. Tutkielmassa yhdistyy menetelmällinen avoimuus ja moniarvoisuus sekä tutkimuksen kohteena olevaa tutkimusteemaa tarkastellaan yhteiskunnallisena ilmiönä. Edellä mainittujen lisäksi tutkielmassa yhdistyy myös oikeushistoriallinen ja vaihtoehtoinen lainopillinen tutkimusmetodi.
Johtopäätöksissä tullaan esittämään, että muotiteollisuuden kopiointikulttuurin ongelmakohtia ei ole mahdollista ratkaista pelkästään aineettomien oikeuksien sääntelyä muuttamalla. Kestävän ja vastuullisen teollisuusalan luominen edellyttää, että muutoksia tapahtuu sekä lainsäädännössä että ihmisten arvomaailmoissa ja totutuissa toimintatavoissa. Tällä tavoin on mahdollista pyrkiä päämäärään, jossa koloniaalisuus ei ohjaa valintoja, toimintatapoja tai lainsäädäntöprosesseja.
Kopioiminen ei ole millään tavalla uusi ilmiö muotiteollisuudessa, vaan sitä on tapahtunut aina. Teknologian kehityksen myötä muotiteollisuus on monen muun alan tavoin kehittynyt ja muokkautunut. Muotiteollisuudessa tapahtuva kopiointi tapahtuu entistä nopeammin muun muassa sosiaalisen median ja tekoälyn avulla ja näihin keinoihin tukeutuvat nimenomaan ultrapikamuotiyritykset. Kopioinnin ja kulttuurisen omimisen kohteeksi ovat pitkään joutuneet alkuperäiskansat, mutta teknologian kehityksen myötä tällainen haitallinen kopioiminen on laajentunut koskemaan myös yksittäisiä rodullistettuja suunnittelijoita, jolloin keskusteluun on kehittynyt uusi käsite, syntyperästä johtuva kopiointi.
Tutkielmassa tullaan tarkastelemaan millä tavoin nämä kolonialismin jäänteet ilmenevät muotiteollisuuden kopiointikulttuurissa ja mitkä seikat tähän ovat vaikuttaneet. Tematiikkaa tarkastellaan siten, että termit kulttuurinen omiminen ja syntyperästä johtuva kopiointi kulkevat rintarinnan. Tällöin tematiikan aihepiirin on mahdollista sisällyttää yksittäiset suunnittelijat, jotka ovatkin tämän tutkielman keskiössä.
Tutkimusmetodina on käytetty metodista pluralismia ja sääntelyteoreettista tutkimusta. Tutkielmassa yhdistyy menetelmällinen avoimuus ja moniarvoisuus sekä tutkimuksen kohteena olevaa tutkimusteemaa tarkastellaan yhteiskunnallisena ilmiönä. Edellä mainittujen lisäksi tutkielmassa yhdistyy myös oikeushistoriallinen ja vaihtoehtoinen lainopillinen tutkimusmetodi.
Johtopäätöksissä tullaan esittämään, että muotiteollisuuden kopiointikulttuurin ongelmakohtia ei ole mahdollista ratkaista pelkästään aineettomien oikeuksien sääntelyä muuttamalla. Kestävän ja vastuullisen teollisuusalan luominen edellyttää, että muutoksia tapahtuu sekä lainsäädännössä että ihmisten arvomaailmoissa ja totutuissa toimintatavoissa. Tällä tavoin on mahdollista pyrkiä päämäärään, jossa koloniaalisuus ei ohjaa valintoja, toimintatapoja tai lainsäädäntöprosesseja.