Abstraktien ja konkreettisten substantiivien sananlöytämiskuntoutus AVH:n jälkeisessä afasiassa: tapaustutkimus
Kerkkonen, Anna (2023-10-22)
Abstraktien ja konkreettisten substantiivien sananlöytämiskuntoutus AVH:n jälkeisessä afasiassa: tapaustutkimus
(22.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103143017
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103143017
Tiivistelmä
Perinteisesti sananlöytämiskuntoutuksessa on keskitytty konkreettisten käsitteiden kuntouttamiseen. Muutamassa tutkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että välittömien kuntoutusvaikutusten lisäksi abstraktien käsitteiden kuntoutusvaikutukset ovat yleistyneet temaattisesti saman kategorian harjoittelemattomiin konkreettisiin käsitteisiin. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, onko sananlöytämiskuntoutuksella välittömiä kuntoutusvaikutuksia harjoiteltuihin abstrakteihin ja konkreettisiin käsitteisiin. Lisäksi selvitettiin, yleistyvätkö kuntoutusvaikutukset harjoittelemattomiin käsitteisiin ja erityisesti voidaanko yleistymisvaikutus abstrakteista käsitteistä konkreettisiin käsitteisiin toistaa. Lisäksi selvitettiin kuntoutuksen pitkäaikaisvaikutuksia eri aikapisteissä.
Tutkielmassa toteutettiin yhden afaattisen henkilön kuntoutuskokeilu. Tutkittava oli 88-vuotias nainen, jonka sairastumisesta oli kulunut tutkimuksen tekohetkellä noin 7,5 vuotta. Kuntoutuksessa käytettiin muokattua abstraktien käsitteiden semanttisten assosiaatioiden kuntoutusmenetelmää. Kuntoutus toteutettiin moniperustasomittausasetelmalla. Tutkittavan lähtötasoa ja muutosta kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen mitattiin semanttisen sanasujuvuustehtävän avulla. Tulokset analysoitiin Weighted Statistics -tilastomenetelmillä (WEST) ja efektikoilla.
Kuntoutuksen aikana tutkittava harjoitteli sekä abstrakteja että konkreettisia käsitteitä. Kontrollikategorioita oli kaksi, joiden avulla selvitettiin yleistymisvaikutuksia harjoittelemattomiin käsitteisiin. Kuntoutuksen kohteeksi valittu sanasto koostettiin terveiltä vastaajilta kerätyn aineiston pohjalta. Kuntoutusjakso kesti kuusi viikkoa ja kuntoutuskertoja oli viikossa kaksi.
Tutkittavan suoriutuminen koheni merkitsevästi harjoitelluissa abstrakteissa ja konkreettisissa käsitteissä. Merkitsevää yleistymistä harjoittelemattomiin käsitteisiin ei havaittu. Kuntoutusvaikutukset pysyivät merkitsevinä pitkäaikaismittauksissa harjoitelluissa konkreettisissa mutta eivät harjoitelluissa abstrakteissa käsitteissä.
Tulosten perusteella abstraktien käsitteiden semanttisten assosiaatioiden kuntoutusmenetelmällä voidaan kohentaa sekä konkreettisten että abstraktien käsitteiden välitöntä sananlöytämistä iäkkäällä kuntoutujalla, jonka afasia on kroonisessa vaiheessa. Aiemmista tutkimuksista poiketen yleistymisvaikutuksia harjoitelluista abstrakteista käsitteistä harjoittelemattomiin konkreettisiin käsitteisiin ei havaittu. Kuntoutusvaikutukset eivät myöskään pysyneet abstrakteissa käsitteissä pitkäaikaismittauksissa. Tämä voi antaa viitteitä siitä, että abstraktien käsitteiden omaksuminen ja ylläpito voivat vaatia pidemmän kuntoutusjakson. Kuntoutukseen tulisi valita kuntoutujan arjen kannalta merkityksellinen sanasto etenkin, jos kuntoutusvaikutusten ei voida osoittaa yleistyvän harjoittelemattomiin käsitteisiin.
Asiasanat: Afasia, sananlöytämiskuntoutus, yleistymisvaikutukset, pitkäaikaisvaikutukset, abstraktit käsitteet, konkreettiset käsitteet
Tutkielmassa toteutettiin yhden afaattisen henkilön kuntoutuskokeilu. Tutkittava oli 88-vuotias nainen, jonka sairastumisesta oli kulunut tutkimuksen tekohetkellä noin 7,5 vuotta. Kuntoutuksessa käytettiin muokattua abstraktien käsitteiden semanttisten assosiaatioiden kuntoutusmenetelmää. Kuntoutus toteutettiin moniperustasomittausasetelmalla. Tutkittavan lähtötasoa ja muutosta kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen mitattiin semanttisen sanasujuvuustehtävän avulla. Tulokset analysoitiin Weighted Statistics -tilastomenetelmillä (WEST) ja efektikoilla.
Kuntoutuksen aikana tutkittava harjoitteli sekä abstrakteja että konkreettisia käsitteitä. Kontrollikategorioita oli kaksi, joiden avulla selvitettiin yleistymisvaikutuksia harjoittelemattomiin käsitteisiin. Kuntoutuksen kohteeksi valittu sanasto koostettiin terveiltä vastaajilta kerätyn aineiston pohjalta. Kuntoutusjakso kesti kuusi viikkoa ja kuntoutuskertoja oli viikossa kaksi.
Tutkittavan suoriutuminen koheni merkitsevästi harjoitelluissa abstrakteissa ja konkreettisissa käsitteissä. Merkitsevää yleistymistä harjoittelemattomiin käsitteisiin ei havaittu. Kuntoutusvaikutukset pysyivät merkitsevinä pitkäaikaismittauksissa harjoitelluissa konkreettisissa mutta eivät harjoitelluissa abstrakteissa käsitteissä.
Tulosten perusteella abstraktien käsitteiden semanttisten assosiaatioiden kuntoutusmenetelmällä voidaan kohentaa sekä konkreettisten että abstraktien käsitteiden välitöntä sananlöytämistä iäkkäällä kuntoutujalla, jonka afasia on kroonisessa vaiheessa. Aiemmista tutkimuksista poiketen yleistymisvaikutuksia harjoitelluista abstrakteista käsitteistä harjoittelemattomiin konkreettisiin käsitteisiin ei havaittu. Kuntoutusvaikutukset eivät myöskään pysyneet abstrakteissa käsitteissä pitkäaikaismittauksissa. Tämä voi antaa viitteitä siitä, että abstraktien käsitteiden omaksuminen ja ylläpito voivat vaatia pidemmän kuntoutusjakson. Kuntoutukseen tulisi valita kuntoutujan arjen kannalta merkityksellinen sanasto etenkin, jos kuntoutusvaikutusten ei voida osoittaa yleistyvän harjoittelemattomiin käsitteisiin.
Asiasanat: Afasia, sananlöytämiskuntoutus, yleistymisvaikutukset, pitkäaikaisvaikutukset, abstraktit käsitteet, konkreettiset käsitteet