Ympäristöasenteiden ja käyttäytymisen välinen kuilu työmatkan kulkumuodon valinnassa
Vatula, Roosa (2023-10-26)
Ympäristöasenteiden ja käyttäytymisen välinen kuilu työmatkan kulkumuodon valinnassa
(26.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231101142177
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231101142177
Tiivistelmä
Ilmastonlämpenemisen hidastaminen on yksi suurimmista ratkaistavista haasteista, jonka yhteiskuntamme on kohdannut. Ympäristöön liittyvillä asenteilla tiedetään olevan vaikutusta kestävämmän käyttäytymisen valintaan, mutta ne eivät pysty täydellisesti selittämään ihmisten käyttäytymistä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko ympäristöasenteiden ja työmatkan kulkumuodon valinnan välillä havaittavissa asennekäyttäytymiskuilua (attitude-behavior gap) eli ristiriitaa asenteiden ja käyttäytymisen välillä. Lisäksi haluttiin selvittää mitkä tekijät vaikuttavat kuilun ilmenemisen riskiin.
Tiettävästi kuilun olemassaoloa ei ole aiemmin tutkittu suomalaisessa työssäkäyvässä väestössä. Ympäristöasenteita mitattiin Environmental Attitudes Invenroty (EAI-24) -kyselyn avulla. Tarkasteltavaksi käyttäytymiseksi valittiin autoilu työmatkoilla. Asennekäyttäytymiskuilua operationalisoitiin latenttiluokka-analyysin avulla. Tutkittavat olivat kaikki aikuisia työssäkäyviä tai opiskelevia henkilöitä. Tutkittavia oli lopullisessa otoksessa 1 807.
Latenttiluokka-analyysin perusteella otos jakautui ympäristöasenteiden ja kulkumuodon perusteella kahteen lähes yhtä suureen luokkaan: johdonmukaiseen ja epäjohdonmukaiseen. Johdonmukaisella luokalla viitataan ryhmään, jossa asenteet ovat linjassa käyttäytymisen kanssa. Epäjohdonmukaisessa ryhmässä oli havaittavissa ympäristölle suotuisia asenteita, mutta käyttäytyminen oli ristiriidassa näiden asenteiden kanssa. Tutkimus siis osoitti, että asennekäyttäytymiskuilua on havaittavissa suomalaisten työssäkäyvien ympäristöasenteiden ja kulkumuodon valinnan välillä. Suurimmalla osalla tutkittavista asenteet ympäristöä kohtaan olivat neutraaleja, hieman suotuisia tai suotuisia. Voimakkaan epäsuotuisia ympäristöasenteita ei havaittu tutkimuksessa laisinkaan. Autoilu ainoana työmatkan kulkumuotona oli tutkittavien keskuudessa yleisin työmatkan kulkumuoto.
Asennekäyttäytymiskuilun riskiä lisäsivät miessukupuoli, talouden suuremmat tulot, korkeampi koulutustaso, fyysinen sairaus, työpaikalla vietettyjen päivien määrä ja pidempi työmatka. Kaupunkimaisempi asuinalue vähensi asennekäyttäytymiskuilun riskiä. Tulevissa tutkimuksissa olisi tarpeen tarkastella ympäristöasenteiden yhteyttä kattavammin erilaisiin käyttäytymistapoihin ja pyrkiä löytämään keinoja, joiden avulla voitaisiin helpottaa ympäristöön suotuisasti asennoituneiden henkilöiden mahdollisuuksia toimia asenteidensa mukaisesti eli ympäristöystävällisemmillä tavoilla.
Tiettävästi kuilun olemassaoloa ei ole aiemmin tutkittu suomalaisessa työssäkäyvässä väestössä. Ympäristöasenteita mitattiin Environmental Attitudes Invenroty (EAI-24) -kyselyn avulla. Tarkasteltavaksi käyttäytymiseksi valittiin autoilu työmatkoilla. Asennekäyttäytymiskuilua operationalisoitiin latenttiluokka-analyysin avulla. Tutkittavat olivat kaikki aikuisia työssäkäyviä tai opiskelevia henkilöitä. Tutkittavia oli lopullisessa otoksessa 1 807.
Latenttiluokka-analyysin perusteella otos jakautui ympäristöasenteiden ja kulkumuodon perusteella kahteen lähes yhtä suureen luokkaan: johdonmukaiseen ja epäjohdonmukaiseen. Johdonmukaisella luokalla viitataan ryhmään, jossa asenteet ovat linjassa käyttäytymisen kanssa. Epäjohdonmukaisessa ryhmässä oli havaittavissa ympäristölle suotuisia asenteita, mutta käyttäytyminen oli ristiriidassa näiden asenteiden kanssa. Tutkimus siis osoitti, että asennekäyttäytymiskuilua on havaittavissa suomalaisten työssäkäyvien ympäristöasenteiden ja kulkumuodon valinnan välillä. Suurimmalla osalla tutkittavista asenteet ympäristöä kohtaan olivat neutraaleja, hieman suotuisia tai suotuisia. Voimakkaan epäsuotuisia ympäristöasenteita ei havaittu tutkimuksessa laisinkaan. Autoilu ainoana työmatkan kulkumuotona oli tutkittavien keskuudessa yleisin työmatkan kulkumuoto.
Asennekäyttäytymiskuilun riskiä lisäsivät miessukupuoli, talouden suuremmat tulot, korkeampi koulutustaso, fyysinen sairaus, työpaikalla vietettyjen päivien määrä ja pidempi työmatka. Kaupunkimaisempi asuinalue vähensi asennekäyttäytymiskuilun riskiä. Tulevissa tutkimuksissa olisi tarpeen tarkastella ympäristöasenteiden yhteyttä kattavammin erilaisiin käyttäytymistapoihin ja pyrkiä löytämään keinoja, joiden avulla voitaisiin helpottaa ympäristöön suotuisasti asennoituneiden henkilöiden mahdollisuuksia toimia asenteidensa mukaisesti eli ympäristöystävällisemmillä tavoilla.