Kaupungin hellelämpötilojen spatiaalisen jakautumisen vaikutukset ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen : Tapaustutkimus Varsinais-Suomen alueelta vuonna 2012
Ojala, Emma (2023-11-22)
Kaupungin hellelämpötilojen spatiaalisen jakautumisen vaikutukset ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen : Tapaustutkimus Varsinais-Suomen alueelta vuonna 2012
(22.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231122148437
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231122148437
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään kaupungin hellelämpötilojen vaikutusta ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen Varsinais-Suomessa sijaitsevien Turun ja Raision alueilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko tutkimusalueen kesälämpötilojen ja fyysistä aktiivisuutta kuvaavan MET-arvon välillä havaittavissa korrelaatiota eli ovatko tutkimushenkilöt sijoittuneet alueelle kaupunkisaarekkeen alueelle luomien lämpötilojen mukaisesti. Tutkimusaihe on ennakoivuutensa vuoksi tärkeä, sillä ilmastonmuutoksen seurauksena nousevat kaupunkilämpötilat saattavat vaikuttaa suurestikin siihen, miten ihmisten sijoittumista kaupunkialueen sisällä kannattaa pyrkiä ohjaamaan.
Aineistona käytetään vuonna 2012 kerättyä TURCLIM-lämpötila-aineistoa sekä vuonna 2012 kansanterveyslaitoksen keräämää henkilötietokantaa. Aineisto vietiin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmistoon, jossa lämpötila-aineistosta muodostettiin sekä IDW- että Kriging-interpolointipinnat. Tutkimusalueelle sijoittuvat tutkimushenkilöt ja heidän osoitetietoihinsa liittyvä sijaintinsa poimittiin lämpötila-arvon kanssa samaan Excel-tiedostoon, josta pisteen sisältämät arvot siirrettiin edelleen SPSS-ohjelmistoon, jossa paikkatietomenetelmin saadulle aineistolle tehtiin tilastollinen analyysi. Tilastollisessa analyysissä tarkkailtiin erityisesti MET-arvojen ja lämpötila-arvojen välistä korrelaatiota. Vuoden 2012 tilanteen lisäksi Hercules-projekti on tuottanut tutkimusta varten lämpötila-aineiston, josta selviää vuonna 2014 ilmenneen helleaallon aikaan kello kahdelta yöllä mitatut keskilämpötilat. Interpolointipintojen avulla saatuja vuoden 2012 tuloksia verrattiin vuonna 2014 helleaallon aikana mitattuihin yölämpötiloihin, joille tehtiin samanlaiset tilastolliset analyysit kuin interpolointipintojen ja tutkimushenkilöistä koostuvan pistejoukon välille.
Tutkimuksen tuloksissa havaittiin, etteivät tutkimushenkilöiden fyysisen aktiivisuuden ja heidän asuinalueensa lämpötila-arvot korreloineet keskenään. Saatu tulos voi johtua monista asioista, kuten esimerkiksi siitä, että Suomi ei ole alueellisesti vielä ilmastonmuutoksen pahimmin kärsineiden valtioiden joukossa sekä siitä että Suomi on korkean elintason valtio. Korkea elintaso korreloi sen kanssa, että ihmisillä on varaa käyttää rahaa lämpösuojatoimenpiteisiin, kuten esimerkiksi rakennusten sisäiseen ilmastointiin.
Aineistona käytetään vuonna 2012 kerättyä TURCLIM-lämpötila-aineistoa sekä vuonna 2012 kansanterveyslaitoksen keräämää henkilötietokantaa. Aineisto vietiin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmistoon, jossa lämpötila-aineistosta muodostettiin sekä IDW- että Kriging-interpolointipinnat. Tutkimusalueelle sijoittuvat tutkimushenkilöt ja heidän osoitetietoihinsa liittyvä sijaintinsa poimittiin lämpötila-arvon kanssa samaan Excel-tiedostoon, josta pisteen sisältämät arvot siirrettiin edelleen SPSS-ohjelmistoon, jossa paikkatietomenetelmin saadulle aineistolle tehtiin tilastollinen analyysi. Tilastollisessa analyysissä tarkkailtiin erityisesti MET-arvojen ja lämpötila-arvojen välistä korrelaatiota. Vuoden 2012 tilanteen lisäksi Hercules-projekti on tuottanut tutkimusta varten lämpötila-aineiston, josta selviää vuonna 2014 ilmenneen helleaallon aikaan kello kahdelta yöllä mitatut keskilämpötilat. Interpolointipintojen avulla saatuja vuoden 2012 tuloksia verrattiin vuonna 2014 helleaallon aikana mitattuihin yölämpötiloihin, joille tehtiin samanlaiset tilastolliset analyysit kuin interpolointipintojen ja tutkimushenkilöistä koostuvan pistejoukon välille.
Tutkimuksen tuloksissa havaittiin, etteivät tutkimushenkilöiden fyysisen aktiivisuuden ja heidän asuinalueensa lämpötila-arvot korreloineet keskenään. Saatu tulos voi johtua monista asioista, kuten esimerkiksi siitä, että Suomi ei ole alueellisesti vielä ilmastonmuutoksen pahimmin kärsineiden valtioiden joukossa sekä siitä että Suomi on korkean elintason valtio. Korkea elintaso korreloi sen kanssa, että ihmisillä on varaa käyttää rahaa lämpösuojatoimenpiteisiin, kuten esimerkiksi rakennusten sisäiseen ilmastointiin.