Lonkkamurtumien hoito Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna 2019

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lonkkamurtumien hoitoa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) vuonna 2019. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lonkkamurtumapotilaiden potilasdemografiaa sekä kerätä tietoa eri murtumatyyppien, käytettyjen leikkausmenetelmien ja uusintaleikkausten yleisyydestä. Saatuja tietoja verrattiin kirjallisuudesta löytyviin tietoihin epidemiologiasta ja hoitosuosituksista. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hoitoilmoitusjärjestelmään (Hilmo) siirtyviin sairauskertomusmerkintöihin liittyviä virhekirjauksia diagnoosien ja traumadiagnooseihin liittyvien vammakoodien osalta. Tämän tarkoituksena oli arvioida, voisiko mahdollisilla virhekirjauksilla olla merkitystä hoitoilmoitusjärjestelmästä saataviin tietoihin pohjautuvissa tutkimuksissa. Tämä tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Potilasaineisto koottiin hakemalla Auria tietopalvelusta kaikki lonkkamurtumadiagnooseilla Tyksissä vuonna 2019 hoidetut potilaat. Tämän jälkeen tutkimuksesta suljettiin vielä ulkopuolelle esim. sellaiset potilaat, joilla oli todellisuudessa ollut lonkkamurtuma joskus aiemmin, mutta jotka olivat virheellisesti päätyneet aineistoon mukaan. Lopulta tutkimukseen sisällytettiin 588 potilasta. Näistä potilaista tarkasteltiin potilastietojärjestelmästä seuraavia tietoja: ikä, sukupuoli, murtuman puoli, murtumatyyppi, hoitolinja, leikkausmenetelmä, viive leikkaukseen pääsyyn, sairaalassaoloaika, diagnoosien ja vammakoodien kirjausten oikeellisuus sekä mahdolliset uusintaleikkaukset ja niihin johtaneet syyt. Tutkimuksessa todettiin potilasaineiston vastaavan pitkälti lonkkamurtumapotilaiden tyypillistä potilasdemografiaa iän, sukupuolen ja murtumatyypin osalta. Hoitolinjat ja leikkausmenetelmät oli valittu pitkälti vallitsevien hoitosuositusten mukaisesti. Virhekirjauksia todettiin erityisesti uusintaleikkauksiin liittyen, mutta myös primaarivaiheessa. Primaarivaiheen diagnooseista virhekirjauksia esiintyi lähinnä muiden kuin reisiluun kaulan murtumien kohdalla. Diagnoosien lisäksi myös vammakoodeihin liittyi virhekirjauksia. Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että virhekirjauksilla saattaa olla merkitystä THL:n Hilmosta saataviin tietoihin pohjautuvissa tutkimuksissa. Jatkossa olisi suositeltavaa tehdä aiheesta laajempia tutkimuksia luotettavampien tietojen saamiseksi.