Jaetun johtajuuden toteutuminen peruskouluissa - rehtorien ja opettajien näkökulma
Varjus, Niina (2023-10-18)
Jaetun johtajuuden toteutuminen peruskouluissa - rehtorien ja opettajien näkökulma
(18.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231124149106
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231124149106
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään jaetun johtajuuden toteutumista peruskoulun arjessa. Teemahaastattelujen avulla pyrin selvittämään, millaisina toimintoina jaettua johtajuutta toteutetaan ja mitkä tekijät tukevat tätä toimintatapaa. Tämän lisäksi tuon esille rehtorien ja opettajien ajatuksia jaetun johtajuuden toimivuudesta kouluympäristössä ja miten tämänkaltainen toiminta on otettu vastaan.
Tutkimusta varten tehtiin 10 teemahaastattelua, joista viisi haastateltavaa oli rehtoreita ja viisi opettajia. Haastateltavat työskentelivät Varsinais-Suomen ja pääkaupunkiseudun kouluissa. Teemahaastattelut toteutettiin syksyllä 2014 ja ne nauhoitettiin.
Omien tuloksieni pohjalta voidaan sanoa, että jaettu johtajuus on iskostunut peruskoulujen arkeen ja siitä on tullut normaali tapa toimia. Koulujen välillä oli eroavaisuuksia siinä, miten paljon ja millä tavoin tehtävien delegointia tapahtui. Sekä rehtorit että opettajat olivat vahvasti sitä mieltä, että jaettu johtajuus on ainut toimiva tapa nykypäivän koulunjohdossa. Ilman sitä koulun arki ei enää toimisi.
Jaettua johtajuutta toteutettiin esimerkiksi muodostamalla opettajista erilaisia tiimejä ja työryhmiä, jotka keskittyivät edistämään jotain konkreettista asiaa koulun arjessa. Vastuunjakamisessa olivat tärkeässä roolissa myös koulujen apulais- ja vararehtorit, joiden kanssa rehtori teki aktiivista tehtävänjakoa. Tuloksista käy ilmi, että vaikka rehtori pystyy delegoimaan asioita muille, on hän viime kädessä yksin vastuussa kaikesta. Haastattelujen pohjalta muodostui käsitys myös siitä, että jaettu johtajuus on parantanut rehtorien jaksamista työssään vaikkakin rehtorin työnkuva on edelleen kuormittunut.
Tutkimusta varten tehtiin 10 teemahaastattelua, joista viisi haastateltavaa oli rehtoreita ja viisi opettajia. Haastateltavat työskentelivät Varsinais-Suomen ja pääkaupunkiseudun kouluissa. Teemahaastattelut toteutettiin syksyllä 2014 ja ne nauhoitettiin.
Omien tuloksieni pohjalta voidaan sanoa, että jaettu johtajuus on iskostunut peruskoulujen arkeen ja siitä on tullut normaali tapa toimia. Koulujen välillä oli eroavaisuuksia siinä, miten paljon ja millä tavoin tehtävien delegointia tapahtui. Sekä rehtorit että opettajat olivat vahvasti sitä mieltä, että jaettu johtajuus on ainut toimiva tapa nykypäivän koulunjohdossa. Ilman sitä koulun arki ei enää toimisi.
Jaettua johtajuutta toteutettiin esimerkiksi muodostamalla opettajista erilaisia tiimejä ja työryhmiä, jotka keskittyivät edistämään jotain konkreettista asiaa koulun arjessa. Vastuunjakamisessa olivat tärkeässä roolissa myös koulujen apulais- ja vararehtorit, joiden kanssa rehtori teki aktiivista tehtävänjakoa. Tuloksista käy ilmi, että vaikka rehtori pystyy delegoimaan asioita muille, on hän viime kädessä yksin vastuussa kaikesta. Haastattelujen pohjalta muodostui käsitys myös siitä, että jaettu johtajuus on parantanut rehtorien jaksamista työssään vaikkakin rehtorin työnkuva on edelleen kuormittunut.