Lapinlahden sairaala-alue - visio ja toteuttajat : Maisema Helsingin kaupunkipolitiikassa vuosina 2009-2020

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Lapinlahden sairaala-alueen maisemaan; maankäyttöön ja alueen käyttötarkoitukseen liittyviä visioita ja niiden toteuttajia vuosien 2009–2020 aikana, sekä näiden yhteyttä kaupunkipolitiikkaan. Tutkimusjaksolla paikassa kohtaavat poliittinen päätöksenteko, alueen käyttäjät, kaupunkilaisten näkemys, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminnan päätyttyä Lapinlahden sairaalassa lopullisesti vuonna 2008 Helsingin kaupunki suunnitteli aluetta sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Seuranneina vuosina kaupungin muuttuneet talousarviot ja tehdyt muutokset kiinteistöjen omistajapolitiikassa johdattelivat poliittisia päättäjiä ratkaisuun, jossa C.L. Engelin suunnittelema sairaalarakennus, alueen muut rakennukset ja uudisrakentamista varten sairaalapuistosta tonttimaan myynti muodostuivat ensisijaisiksi toimintasuunnitelmiksi. Kaupunki edisti asiaa vuosina 2019–2020 ideakilpailulla, joka johti konfliktiin kaupungin hallinnon ja kaupunkilaisten välillä.

Tutkimusaineistot muodostuvat Helsingin kaupungin hallinnon pöytäkirjoista ajalta 2009–2020 ja Helsingin Sanomissa julkaistuista kansalaisten mielipidekirjoituksista samalta aikajaksolta. Kahden erilaisen aineiston avulla on pyritty peilaamaan kaupungin tekemien päätösten ja kaupunkilaisten näkemyksiä Lapinlahden alueen käytöstä. Aineistojen lisänä ovat Helsingin Sanomien uutisointi ja pääkirjoitukset. Tutkimusmenetelmänä hallinnon tuottamaan aineistoon on lähiluku, mielipidekirjoitusten osalta tekstit ovat ryhmitelty kehysanalyysin mukaisesti aiheittain.

Johtopäätöksinä todetaan kaupunkimaiseman olevan maankäyttöpoliittisten päätösten summa, jota ei varsinaisesti ohjaa kaupunkipolitiikka vaan monenlaiset intressit. Vuosina 2009–2020 Lapinlahden sairaala-alueesta tehtyjen päätösten havaittiin syntyneen poliittisten puolueiden ideologioiden mukaisesti. Maisema on pitkälti aikansa poliittisesti vahvimman ideologian näköinen, ellei kansalaisyhteiskunnasta löydy vastavoimaa. Tutkimusjakson aikana alueen kaupunkisuunnittelusta jäi puuttumaan laajasti hyväksytty yhteinen ymmärrys kaupunkikehityksen ohjaajasta, valvojasta ja tulosten arvioitsijasta. Kansalaisyhteiskunnan taholta kyseenalaistettiin kaupunkistrategioiden tulkinta ja ilmastonmuutokseen vastaaminen kaupunkikeskustojen viheralueille rakentamisella. Voidaan nähdä, että Lapinlahden konfliktissa kamppailtiin myös hyväksyttävästä yhteiskunnallisesta paradigmasta. Toimenpidesuosituksena esitetään yhteiskunnallisen keskustelun avaamista kaupunkipolitiikan tavoitteista ja kaupunkistrategioiden tutkimusta.