Voimavaraistumista tukevan ohjauskeskustelun toteutuminen kirurgisten potilaiden arvioimana

Abstract

Potilasohjaus on yksi hoitotyön keskeisistä toiminnoista, jolla voidaan tukea potilaiden voimavaraistumista. Kirurgisessa hoitotyössä potilaan voimavaraistuminen vahvistaa potilaan kykyä huolehtia omasta toipumisestaan ja edistää leikkaushoitoon liittyvien tunteiden kanssa pärjäämistä. Terveydenhuollon säästöpaineiden kasvaessa ja leikkaushoidon nopean toipumisen mallien yleistyessä suurempi vastuu toipumisesta siirtyy potilaalle itselleen. Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen hyödyt kirurgiselle potilaalle on tunnistettu, mutta aiempi tutkimusnäyttö antaa viitteitä siitä, ettei voimavaraistumisen tukeminen ole vakiintunut osaksi tavanomaisia ohjauskäytänteitä kirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusta voimavaraistumista tukevan ohjauksen toteutumisesta kirurgisessa hoitotyössä on kuitenkin vähän.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata voimavaraistumista tukevan ohjauskeskustelun toteutumista ja potilaiden tiedollista osaamista ohjauksen jälkeen potilaiden arvioimana kirurgisessa hoitotyössä. Tarkoituksena oli myös arvioida ohjauksen toteutumisen yhteyttä potilaan tiedolliseen osaamiseen. Tutkimus on osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa arvioidaan kirurgisten hoitajien ohjausosaamista monimenetelmäisesti.

Tämä tutkimus oli asetelmaltaan kuvaileva korrelatiivinen kyselytutkimus, jonka aineisto koostuu yhden yliopistosairaalan seitsemän osaston kirurgisten potilaiden (n = 40) kyselyiden vastauksista. Aineiston keräämiseen hyödynnettiin Voimavaraistumista tukevan ohjauskeskustelun osaaminen (OKO) -mittarin (© Virtanen 2019) potilasversiota, jota pilotoitiin ensimmäistä kertaa tässä tutkimuksessa.

Potilaat arvioivat voimavaraistumista tukevan ohjauksen toteutumisen hyväksi (mediaani 4,17 asteikolla 1–5) etenkin voimavaraistumista tukevien menetelmien käytön osalta (mediaani 4,33). Ohjauksen jälkeinen tiedollinen osaaminen arvioitiin myös hyväksi (tiedollisen osaamisen kokonaisuuden mediaani 8,54 asteikolla 1–10). Korkeat arviot ohjauksen toteutumisesta kokonaisuutena olivat yhteydessä potilaan korkeisiin arvioihin tiedollisesta osaamisesta kokonaisuutena sekä kaikilla voimavaraistumista tukevan tiedon osa-alueilla. Ohjauksen toteutumisen osa-alueilla oli heikoin yhteys potilaiden arvioihin taloudellisesta osaamisestaan. Tämä havainto on linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa.

Tutkimus viittaa voimavaraistumista tukevan ohjauksen toteutuneen osana tavanomaisia ohjauskäytänteitä kirurgisessa hoitotyössä ja vahvistaa aiempaa näyttöä voimavaraistumista tukevan ohjauksen yhteydestä potilaan tiedolliseen osaamiseen.

Patient education in one of the central activities of nursing, that can be used to support the empowerment of patients. In surgical nursing the empowerment of patients strengthens the patients’ ability to take care of one’s recovery and promotes coping with one’s feelings towards the operation. As the pressure for savings in healthcare grow and fast-track models of care become more general in surgical care, the patients constantly need to take more responsibility of their own recovery. The benefits of empowering patient education have been recognized in surgical nursing, but prior studies imply, that supporting patients’ empowerment hasn’t become a part of standard patient education routines in surgical nursing. However, there are only few studies about the realization of empowering patient education in surgical nursing.

The purpose of this study was to describe, how the patients evaluated the realization of an empowering educational discourse and their own knowledge after the patient education in surgical nursing. Another purpose was to evaluate if the realization of empowering patient education was related to the patients’ knowledge. This study is a part of a larger researchensemble, that evaluated surgical nurses’ patient education competence with a mixed method design.

This was a descriptive correlative survey study. The data of this study consists of survey answers of surgical patients (n = 40) from seven wards of one university hospital. The data was collected with a patient version of Competence in Empowering Discourse (CED) -instrument (© Virtanen 2019), that was piloted in this study.

The patients evaluated that the realization of empowering patient education was good (median 4,17 on a scale of 1–5), especially concerning the use of empowering methods (median 4,33). The patients’ knowledge after the patient education was also evaluated as good (patient’s knowledge as a whole had a median of 8,54 on a scale of 1–10). High evaluations of the realization of empowering patient education as a whole were related to high evaluations of the patients’ knowledge as a whole and also separately to each domain of empowering knowledge. The elements of empowering discourse had the weakest connection to patients’ evaluations of their financial knowledge. This finding is in line with prior research.

This study implies that empowering patient education was realized in standard patient education in surgical nursing and strengthens prior evidence about its connection to patients’ knowledge.