Hyvän hallintotavan vaikutus tilintarkastuksen kannalta merkittäviin seikkoihin suomalaisissa pörssiyhtiöissä : Tarkastelussa Helsingin pörssin kolme suurinta toimialaa

Abstract

Corporate governance on viime vuosien aikana ollut laajan tieteellisen tutkimuksen kohteena. Yhtiöiden hallintotapojen vaikutusten tutkiminen ja arvioiminen on yleistynyt erityisesti 2000-luvun alun talousskandaalien jälkeen. Hallintotapojen merkitys yhtiön toiminnan arvioinnissa on korostunut myös sijoittajien näkökulmasta erilaisten hallinnon raportointivelvoitteiden myötä. Hallintotapojen merkityksen korostuessa myös tilintarkastusprosessia on suunnattu enemmän kohti hallinnon toiminnan arviointia. Sijoittajat myös odottavat tilintarkastajien raportoivan hallinnon toiminnasta. Suhteellisen uusi osa tilintarkastusprosessia on niin sanottujen KAM:ien (key audit matter), eli tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen raportointi, joka tuli voimaan vuoden 2016 joulukuussa. Näiden seikkojen raportoinnin tarkoituksena on ollut viestiä tilinpäätösinformaation käyttäjille tarkemmin niistä seikoista, jotka yhtiön tilintarkastajien näkemyksen mukaan ovat merkittävimpiä riskitekijöitä yhtiön toiminnassa. Vaikka KAM-raportointi on suhteellisen uusi osa tilintarkastusprosessia, on KAM:eihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin kohdistettu jo varsin laajasti tieteellistä tutkimusta. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää corporate governance -menetelmien vaikutusta tilintarkastusprosessissa raportoituihin KAM:eihin. Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena korrelaatioanalyysinä hyödyntäen aineistona Helsingin pörssiin listattujen kolmen suurimman toimialan yhtiöiden julkisia tilinpäätöstietoja sekä hallinnon raportteja vuodelta 2022. Tutkielmassa analysoidaan hyvän hallinnon korrelaatiota raportoitujen KAM:ien määrään, sekä niiden tyyppiin. Hyvää hallintotapaa kuvataan tutkielmassa muodostamalla corporate governance -pisteytys aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tutkimuksen toteutuksessa huomioidaan myös muiden KAM:ien määrään vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Tutkimuksen alustavana hypoteesina on olettama siitä, että hyvä hallinto johtaa pienempään riskiin yhtiötasolla, ja näin ollen vähentää raportoitujen KAM:ien määrää. Raportoitujen KAM:ien määrän ohella tarkastellaan korrelaatiota heikon hallintotavan ja eri KAM-tyyppien välillä. Tutkimustulosten perusteella Pearsonin korrelaatiolla havaitaan varsin heikko negatiivinen korrelaatio hyvän hallinnon ja raportoitujen KAM:ien määrän välillä. KAM-raportointiin vaikuttaa kuitenkin hyvin moni tekijä, sillä raportoidut seikat ovat luonteeltaan yhtiökohtaisia. Tutkielman tulokset viittaavat kuitenkin alustavasti siihen, että hyvällä hallintotavalla on KAM:eja vähentävä vaikutus. Tutkimustulokset kannustavatkin pörssiyhtiöitä kehittämään hallintoaan, jotta yhtiön toimintaan kohdistuvia riskejä saataisiin vähennettyä. Tutkielman tulosten perusteella ehdotetaan myös mahdollisia jatkotutkimuksia aihepiiriin liittyen. Hallintotapojen ja raportoitujen KAM:ien tarkemmalla analyysillä voitaisiin selvittää tarkemmin hallintotapojen ja liiketoimintaan kohdistuvien riskien yhteyttä.