Kriisikuntakriteerit kuntatalouden kannustimina
Rakkolainen, Rami (2024-01-23)
Kriisikuntakriteerit kuntatalouden kannustimina
Rakkolainen, Rami
(23.01.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402055670
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402055670
Tiivistelmä
Kriisikuntakriteerit ovat esimerkki numeerisista fiskaalisista säännöistä, joilla valtio pyrkii päämies–agentti-teorian mukaisesti kannustamaan kuntia hoitamaan talouttaan järkevästi ehkäisten samalla pehmeän budjettirajoitteen ongelmaa. Kriteerien täyttyminen antaa valtiolle mahdollisuuden puuttua kunnan asioihin, mutta kuntaliitoksen pelko kannustaa kuntia noudattamaan kriteereitä. Vuosien 2007–2021 arviointimenettelykierroksilla 55 eri kuntaa on ollut yhden tai useamman kerran kriisikuntana, ja 24 näistä kunnista on lakkautettu.
Ensimmäiset kriisikuntakriteerit säädettiin vuonna 2007, ja niitä sovellettiin kuntien vuosien 2004–2015 tilinpäätöksiin. Manner-Suomen kunta katsottiin kriisikunnaksi, jos sen taseessa oli kertynyttä alijäämää viimeisimmässä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 ja sitä edeltävässä vähintään 500 euroa per asukas. Kriisikunnaksi päätyi myös täyttämällä kahdessa peräkkäisessä tilinpäätöksessä kuusi tunnuslukukriteeriä, jotka koskivat vuosikatetta, tuloveroprosenttia, lainamäärää per asukas, taseen kertynyttä alijäämää, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantumista. Toiset kriisikuntakriteerit säädettiin vuonna 2015, ja niitä sovellettiin kuntien sijaan kuntakonsernien vuosien 2015–2020 tilinpäätöksiin. Tunnuslukukriteereissä tuloveroprosenttikriteeriä lievennettiin ja taseen kertynyttä alijäämää ja omavaraisuusastetta koskevat kriteerit poistettiin.
Sovellan kriteerejä kuntien tilinpäätöksiin 2004–2015 ja 2015–2020 sekä kuntakonsernien tilinpäätöksiin 2015–2020. Aineistoni perusteella löydän viisi kuntaa, jotka eivät lähteiden mukaan olleet kriisikuntia. Toisaalta aineistoni perusteella neljä kuntaa ei olisikaan kriisikuntia, vaikka lähteiden mukaan niiden olisi tullut olla. Toiset kriisikuntakriteerit luokittelevat vuotta kohti kriisikunnaksi muutaman kunnan enemmän kuin ensimmäiset kriteerit. Ahvenanmaalta ei löydy kriisikuntia, kun Manner-Suomen kriteerejä sovelletaan maakunnan kuntiin. Vuosien 2012–2013 tilinpäätöksistä lähtien yksikään kunta ei ole enää täyttänyt kaikkia tunnuslukukriteerejä, mutta toisaalta nolla kriteeriä täyttävien kuntien määrä on sekin vähentynyt. Kriteerikohtaisesti tarkasteltuna osa kriisikuntakriteereistä täyttyy aiempaa harvemmissa kunnissa, mutta jotkin kriteerit aiempaa useammissa kunnissa.
Rddensity-menetelmällä löydän kuudessa tapauksessa tilastollisesti merkitsevää näyttöä siitä, että kuntien talouslukujen jakaumassa on epäjatkuvuuskohta kriisikuntakriteerin raja-arvon kohdalla. Havaitsen epäjatkuvuuden ensimmäisten kriisikuntakriteerien osalta vuosikatetta, tuloveroprosenttia ja lainamäärää per asukas koskevien kriteerien kohdalla. Soveltamalla ensimmäisiä kriteerejä myös kuntien tilinpäätöksiin 2015–2019 havaitsin epäjatkuvuuden vuosikatetta, tuloveroprosenttia ja taseen kertynyttä alijäämää koskevissa tunnuslukukriteereissä. Tulokset ovat robusteja kuitenkin vain kuntien 2004–2015 lainamäärän per asukas osalta. Kuvaileva tarkastelu ja havaitut epäjatkuvuuskohdat viittaavat siihen, että kunnat ovat pyrkineet noudattamaan kriisikuntakriteerejä ja välttämään kriisikunnaksi joutumista, joten kriteerit vaikuttavat toimivilta.
Ensimmäiset kriisikuntakriteerit säädettiin vuonna 2007, ja niitä sovellettiin kuntien vuosien 2004–2015 tilinpäätöksiin. Manner-Suomen kunta katsottiin kriisikunnaksi, jos sen taseessa oli kertynyttä alijäämää viimeisimmässä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 ja sitä edeltävässä vähintään 500 euroa per asukas. Kriisikunnaksi päätyi myös täyttämällä kahdessa peräkkäisessä tilinpäätöksessä kuusi tunnuslukukriteeriä, jotka koskivat vuosikatetta, tuloveroprosenttia, lainamäärää per asukas, taseen kertynyttä alijäämää, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantumista. Toiset kriisikuntakriteerit säädettiin vuonna 2015, ja niitä sovellettiin kuntien sijaan kuntakonsernien vuosien 2015–2020 tilinpäätöksiin. Tunnuslukukriteereissä tuloveroprosenttikriteeriä lievennettiin ja taseen kertynyttä alijäämää ja omavaraisuusastetta koskevat kriteerit poistettiin.
Sovellan kriteerejä kuntien tilinpäätöksiin 2004–2015 ja 2015–2020 sekä kuntakonsernien tilinpäätöksiin 2015–2020. Aineistoni perusteella löydän viisi kuntaa, jotka eivät lähteiden mukaan olleet kriisikuntia. Toisaalta aineistoni perusteella neljä kuntaa ei olisikaan kriisikuntia, vaikka lähteiden mukaan niiden olisi tullut olla. Toiset kriisikuntakriteerit luokittelevat vuotta kohti kriisikunnaksi muutaman kunnan enemmän kuin ensimmäiset kriteerit. Ahvenanmaalta ei löydy kriisikuntia, kun Manner-Suomen kriteerejä sovelletaan maakunnan kuntiin. Vuosien 2012–2013 tilinpäätöksistä lähtien yksikään kunta ei ole enää täyttänyt kaikkia tunnuslukukriteerejä, mutta toisaalta nolla kriteeriä täyttävien kuntien määrä on sekin vähentynyt. Kriteerikohtaisesti tarkasteltuna osa kriisikuntakriteereistä täyttyy aiempaa harvemmissa kunnissa, mutta jotkin kriteerit aiempaa useammissa kunnissa.
Rddensity-menetelmällä löydän kuudessa tapauksessa tilastollisesti merkitsevää näyttöä siitä, että kuntien talouslukujen jakaumassa on epäjatkuvuuskohta kriisikuntakriteerin raja-arvon kohdalla. Havaitsen epäjatkuvuuden ensimmäisten kriisikuntakriteerien osalta vuosikatetta, tuloveroprosenttia ja lainamäärää per asukas koskevien kriteerien kohdalla. Soveltamalla ensimmäisiä kriteerejä myös kuntien tilinpäätöksiin 2015–2019 havaitsin epäjatkuvuuden vuosikatetta, tuloveroprosenttia ja taseen kertynyttä alijäämää koskevissa tunnuslukukriteereissä. Tulokset ovat robusteja kuitenkin vain kuntien 2004–2015 lainamäärän per asukas osalta. Kuvaileva tarkastelu ja havaitut epäjatkuvuuskohdat viittaavat siihen, että kunnat ovat pyrkineet noudattamaan kriisikuntakriteerejä ja välttämään kriisikunnaksi joutumista, joten kriteerit vaikuttavat toimivilta.