Työsopimuksen päättäminen kollektiiviperusteilla liikkeen luovutuksen jälkeen : Erityistarkastelussa toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt

Abstract

Tutkielmassa käsitellään työsopimuksen päättämistä kollektiiviperusteilla liikkeen luovutuksen jälkeen. Liikkeen luovutuksessa työntekijöiden työnantaja vaihtuu esimerkiksi yrityskaupan seurauksena. Kollektiiviperusteinen irtisanominen tarkoittaa työsopimuksen päättämistä taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä, jotka vähentävät tarjolla olevaa työtä olennaisesti ja pysyvästi. On tavallista, että liikkeen luovutuksen jälkeen luovutuksensaajalla on tarve tai halu tehdä toiminnan uudelleenjärjestelyä. Liikkeen luovutukseen liittyy kuitenkin erityinen irtisanomiskielto, jonka mukaan pelkkä liikkeen luovutus ei ole laillinen irtisanomisperuste. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten irtisanomisperustetta arvioidaan tilanteessa, jossa liikkeen luovutuksesta seuraa irtisanomiseen johtava uudelleenjärjestely. Tutkimuskysymys on, milloin luovutuksensaajan suorittaman irtisanomisen voidaan katsoa johtuvan lainvastaisesti pelkästä liikkeen luovutuksesta. Tutkimuksessa käytetään lainopillista menetelmää. Aineistona käytettäviä oikeuslähteitä ovat pääasiassa kansallinen lainsäädäntö ja esityöt, liikkeenluovutusdirektiivi, kotimainen ja EUT:n oikeuskäytäntö sekä oikeuskirjallisuus.

Tutkielmassa tehdyn analyysin perusteella voidaan todeta, että irtisanomisperusteeksi katsotaan pelkkä liikkeen luovutus silloin, kun tilanteessa ei ole mitään muuta irtisanomisen oikeuttavaa tekijää, kuten aidosti työn vähenemiseen johtavaa toiminnan uudelleenorganisointia. Yleiset kollektiivisia irtisanomisperusteita koskevat edellytykset tulevat sellaisinaan sovellettaviksi liikkeen luovutuksen yhteydessä. Näin ollen toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuva syy on nähtävä laillisena irtisanomisperusteena. Luovutuksensaajan tulee kuitenkin kyetä osoittamaan, että järjestely on lähtökohtaisesti pysyvä, rationaalisesti perusteltu sekä toteutukseltaan tarkoituksenmukainen. Luovutuksen ja irtisanomisen läheinen ajallinen yhteys saattaa osoittaa, että irtisanominen on yhteydessä luovutukseen. Vaikka niiden välissä olisi vain muutamia päiviä, yhteys ei kuitenkaan automaattisesti johda sellaiseen tulkintaan, että irtisanominen perustuisi pelkkään liikkeen luovutukseen. Myöskään oikea-aikaisesti ja muutoin asianmukaisesti hoidetun yhteistoimintamenettelyn seurauksena ei voi olla, että irtisanomisen helpommin katsottaisiin johtuvan yksinomaan luovutuksesta.

Liikkeen luovutukseen liittyvän irtisanomiskiellon tulkitseminen tarpeettoman laajasti siten, että kaikki pian luovutuksen jälkeen toteutettavat irtisanomiset olisivat lähtökohtaisesti lainvastaisia, voisi johtaa käytännössä moniin liikkeenluovutussääntelyn tarkoituksen vastaisiin seurauksiin, esimerkiksi tiedon panttaamiseen. Se myös hidastaisi liiketoiminnan kehittämistä ja muutosten tekemistä tilanteessa, jossa muutoksille hyvin usein on perusteltu tarve. Siksi luovutuksensaajien näkökulmasta olisi hyödyllistä, että oikeuskäytännössä vahvistettaisiin tulkinta, jonka mukaan työsopimuksen päättäminen aidosta uudelleenjärjestelystä johtuvasta syystä liikkeen luovutuksen jälkeen ei johda riskiin perusteettomasta irtisanomisesta.